Ihminen vaikuttaa maapallon ilmastoon. Eliöiden genomeita pystytään hallitusti muokkaamaan. Ihmisen suhde luonnonvalintaan on muuttunut. Informaatioteknologia muuttaa yhteiskuntaa kaikkialla maailmassa. Maan kokoisia planeettoja on havaittu elämän vyöhykkeellä muiden tähtien ympärillä.
Väestönkasvu ja sen vaatima tehomaatalous, teollistuminen ja kaupungistuminen muuttavat maapallon geologisia prosesseja ja aiheuttavat runsaasti sukupuuttoon kuolemisia. DNA:n rakenne ja geneettinen koodi selvitetään. Mannerlaattojen liikkeitä aletaan ymmärtämään. Miehitetyt avaruuslennot alkavat, ja kymmenen vuoden kuluttua ihminen astuu toisen taivaankappaleen (Kuun) kamaralle.
Teollinen vallankumous muuttaa yhteiskuntaa ja ihmisen suhdetta maapalloon. Geologisia ajanjaksoja on opittu ymmärtämään ja evoluutioteoria kumoaa antiikin ajoista voimassa olleen näkemyksen, jonka mukaan lajit ovat muuttumattomia.
Luonnontieteet kehittyvät, kiinnostus ympäröivää maailmaa kohtaan kasvaa ja uskonnon merkitys vähenee. Aurinkokeskeinen malli Aurinkokunnasta korvaa maakeskeisen mallin. Löytöretket muuttavat maailmankuvaa ja luovat pohjan kolonialismille.
Ensimmäiset korkeakulttuurit muodostuvat Mesopotamiaan, Egyptiin ja Kiinaan. Kirjoitustaito keksitään Mesopotamiassa. Korkeakulttuurien piirteinä ovat kehittynyt maatalous, kaupunkimainen asutus, ammattiryhmien eriytyminen, kehittynyt hallintojärjestelmä ja kirjoitustaito. Taivaankappaleiden liikkeet toimivat kalenterina.
Runsaasti jääkauden suurikokoisia nisäkkäitä kuolee sukupuuttoon ja ruohotasangot alkavat metsittyä. Ensimmäiset ihmiset saapuvat Suomeen.
Maanviljely ja siihen perustuva kulttuurievoluutio alkaa Lähi-idässä. Eteläinen Suomi on laajalti veden peitossa.
Ilmasto lämpenee 5-10 °C muutamassa vuosikymmenessä. Jäätikkö sulaa, ja sen reuna perääntyy nopeasti Lounais-Suomessa. Jäätikön reuna rajoittuu n. 100 m syvään veteen, jossa kelluu jäävuoria, kuten nykyisin Grönlannin vesillä.
Koko Suomea peittää Skandinavian mannerjäätikkö, jonka eteläreuna ulottuu Pohjois-Saksaan. Lounais-Suomen kallioperä painuu noin 2 km paksun jään painon alla.
Hyrrämäisen prekessio-ilmiön seurauksena Maan pyörähdysakselin suunta muuttuu taivaan tähtien suhteen 25 700 vuoden syklissä. Nykyinen pohjantähti, Polaris, oli edellisen kerran pohjantähtenä 23 000 vuotta sitten.
Etelä-Suomi on runsastuottoista aroa, jolla vaeltaa mammutteja. Euroopassa on luolaleijonia, villasarvikuonoja ja jättikauriita. Useita ihmislajeja on yhä elossa. Läheinen sukulaislajimme neandertalinihminen kuolee sukupuuttoon. Nykyihminen tekee Euroopan luolamaalaukset.
Jäätiköt kasvavat ja sitovat paljon vettä. Valtamerten pinta laskee ja Punainenmeri kuivuu. Nykyihminen siirtyy Afrikasta Eurooppaan. Taivaan tähtikuviot ovat tunnistettavissa nykyisiksi.
Nykyihminen (Homo sapiens) kehittyy Afrikassa. Maan akselin kaltevuuden ja Maan radan muodon vaihteluista johtuvat noin 40 000-100 000 vuoden sykleissä toistuvat ilmaston muutokset ja laajat jäätiköitymiset kiihdyttävät eliökunnan evoluutiota.
Aurinkokunta vaeltaa naapuritähtien suhteen noin 65 valovuotta miljoonassa vuodessa. Tähtitaivas on täysin erinäköinen kuin nykyisin. Pohjois-Euroopassa jäätiköitymiset ovat yhä laajempia ja kestävät kauemmin. Välimeren isoilla saarilla on kääpiökokoisia norsuja.
Panamankannas kohoaa, ja lämmönvaihto Atlantin ja Tyynen valtameren välillä loppuu. Atlantin vesimassat jäähtyvät, ja viimeisin jääkausien vaihe alkaa Skandinaviassa. Apinaihmiset tekevät ensimmäiset työkalut. Etelä-Amerikassa on tonnin painoisia jyrsijöitä.
Etiopian apinaihminen (Ardipithecus ramidus) vaeltaa jo kahdella jalalla Afrikassa. Pohjois-Amerikassa on murmelia muistuttavia sarvekkaita jyrsijöitä.
Gibraltarinsalmen alueen kallioperän kohoaminen ja valtameren pinnanvaihtelut eristävät Välimeren sisämereksi, joka kuivuu toistuvasti suola-aavikoksi. Itä-Afrikka kuivuu ja apinaihmiset siirtyvät savanneille.
Orionin suuri kaasusumu syntyy. Se näkyy taivaalla aluksi suurena mustana läiskänä. Nykyisin sumua valaisevat sen edessä olevat nuoret kirkkaat tähdet. Tähtiä syntyy yhä edelleen tämän sumun pimeissä sisäosissa. Maapallon ilmaston viileneminen jatkuu. Euroopan ensimmäiset hirvi- ja norsueläimet kehittyvät.
Avoimet ruohomaat ovat yleisiä. Maapallolla elää runsaasti sapelihampaisia petonisäkkäitä. Koppisiemeniset kasvit kehittyvät ja lajiutuvat.
Maakannas Etelämantereen ja Etelä-Amerikan välillä katkeaa. Etelämannerta kiertävä kylmä merivirta käynnistyy, ja Etelämanner alkaa jäähtyä ja jäätiköityä.
Alpit kohoavat vuoristoksi Afrikan törmätessä Eurooppaan. Nykyiset nisäkkäiden pääryhmät ja yli puolet nykyisistä lintulahkoista on jo olemassa.
Ilmasto on erittäin lämmin ja valtamerten pinnat ovat edelleen korkealla. Baltia ja Suomi ovat ajoittain matalan meren peitossa. Baltian meripihka syntyy. Lisäksi kehittyy paljon uudentyyppisiä nisäkkäitä kuten sorkka- ja kavioeläimiä. Suden näköinen valaiden alkumuoto Pakicetus elää Aasiassa.
Pussieläimistä ja istukallisista nisäkkäistä kehittyy nopeasti uusia lajeja. Ensimmäiset hyönteissyöjät, kädelliset ja jyrsijät kehittyvät.
Jukatanin niemimaalle iskeytyy läpimitaltaan kymmenen kilometrin kokoinen asteroidi (Chicxulubin kraateri). Intiassa tapahtuu massiivinen Deccan basalttilaakiopurkaus. Ilmassa on runsaasti pölyä ja tuhkaa ja seuraa katastrofaalisen nopeita muutoksia: Lämpötila laskee, otsonikerros tuhoutuu, happosateet yleistyvät. Suurin osa dinosauruksista, kaikki lentoliskot sekä monet merieläimet, kuten ammoniitit ja belemniitit, kuolevat sukupuuttoon.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja keskilämpötila ovat korkealla. Eurooppa on laajalti matalan meren peitossa. Monet kalkkikivikerrostumat, kuten Doverin rantatörmät, syntyvät matalan meren pohjaan kerrostuvista tarttumalevien kalkkikuorista. Kukkakasvit yleistyvät. Dinosaurukset ovat monimuotoisia, Triceratopsit ja Tyrannosaurus rex kehittyvät.
Halkaisijaltaan noin 500 metriä oleva asteroidi iskee Lappajärven alueelle 50 km/s nopeudella. Isku vastaa voimakkuudeltaan miljoonaa Hiroshiman atomipommia, mutta ilman radioaktiivista säteilyä. Räjähdys tappaa kaiken elämän muutaman sadan kilometrin säteellä.
Koppisiemeniset eli kukkakasvit yleistyvät nopeasti. Dinosaurukset ovat monimuotoisia ja monilla teropodi-petodinosauruksilla, kuten linnuilla, on höyheniä. Pussieläimet kehittyvät. Valtamerien keskiselänteiden vulkanismi on aktiivista, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus korkea ja ilmasto lämmin. Seulasten avoin tähtijoukko syntyy.
Ilmasto on kuuma ja kostea. Dinosaurus- ja lentoliskolajit monimuotoistuvat. Esimerkiksi suuret sauropodit ovat yleisiä. Linnut kehittyvät. Maapallolla kasvaa havupuita, käpypalmuja ja saniaisia. Valtamerissä on ammoniittilajeja. Yksisoluiset kalkkikuoriset tarttumalevät yleistyvät. Mantereet kulkeutuvat erilleen, ja Atlantti laajenee.
Pangean supermanner hajoaa. Merenpinnan vaihteluiden, asteroiditörmäysten tai vulkanismin aiheuttamat ilmastonmuutokset tappavat noin puolet tunnetuista eliömuodoista. Ensimmäiset krokotiilit kehittyvät.
Pangean supermanner on hajoamassa. Ilmasto on lämmin ja kuiva. Valtamerten pinnat ovat korkealla. Matelijat monimuotoistuvat. Dinosaurusten, kilpikonnien ja nisäkkäiden varhaisia muotoja kehittyy. Maapallolla kasvaa käpypalmumetsiä. Eroosio on hävittänyt Suomesta nämä kerrostumat. Aurinkokunta on edellisen kerran siinä kohdassa Linnunrataa, jossa se on nyt.
90 % eliölajeista kuolee sukupuuttoon. Syynä oli todennäköisesti valtavia Siperian laakiobasalttipurkauksia seurannut ilmastonmuutos tai mahdollisesti asteroiditörmäys. Vanhimmat merenpohjat ovat tämän ikäisiä, joten merkkejä tätä vanhemmasta elämästä tai törmäyksistä ei pystytä etsimään meren pohjista. Matalat sisämeret kuivuvat vuorisuolakerrostumiksi.
Pangean supermanner on laajimmillaan. Jääkausi päättyy ja ilmasto alkaa lämmetä. Havupuut ja ’esinisäkkäät’ eli synapsidit monimuotoistuvat.
Mannerten liikkeet ja suometsien hiilidioksidin sitominen viilentävät ilmastoa. Jäätiköitymiset aiheuttavat merenpinnan voimakasta vaihtelua ja monikymmenmetrisistä lieko- ja saniaispuumetsistä syntyy pääosa Maan kivihiilikerrostumista. Sammakkoeläimet monimuotoistuvat ja ensimmäiset matelijat kehittyvät. Suuri osa nykyisistä hyönteisryhmistä kehittyy ja Meganeura-sudenkorennon siipien kärkiväli on yli 70 cm. Suomi sijaitsee trooppisessa vyöhykkeessä.
Kalalajit ja maakasvit monimuotoistuvat. Ensimmäiset sammakkoeläimet ja hyönteiset kehittyvät. Himalajan korkuinen Kaledoninen vuorijono kuluu, ja siitä syntyvät paksut jokikerrostumat peittävät Etelä-Suomen. Kaledonisesta vuorijonosta on jäljellä mm. Skandit eli Kölivuoristo ja Appalakit.
Ensimmäiset putkilokasvit kehittyvät. Merissä elää panssarikaloja, jotka ovat ensimmäisiä leuallisia selkärankaisia, sekä rustokaloja eli haiden ja rauskujen sukulaisia. Euroopan ja Pohjois-Amerikan mantereet törmäävät ja Kaledoninen vuorijono syntyy.
Mantereet jäätiköityvät liikkuessaan eteläiselle napa-alueelle. Jäätiköt sitovat veden, ja merenpinta laskee. Matalien merien eliöstöstä 85 % kuolee sukupuuttoon.
Maksasammalet ja niveljalkaiset nousevat ensimmäisinä kasveina ja maaeläiminä kuivalle maalle. Kosmisen asteroiditörmäyksen seurauksena maahan kohdistuu poikkeuksellisen voimakas meteoriittisade. Se ei aiheuta sukupuuttoaaltoa, vaan kiihdyttää uusien lajien kehittymistä Itämeren altaassa sekä muissa merissä.
Valtamerien pinta on korkeimmillaan. Eläinkunta jatkaa monimuotoistumista. Ensimmäiset selkärankaiset kehittyvät. Korallit, oikosarviset, sammaleläimet, lonkerojalkaiset, trilobiitit ja ensimmäiset selkärankaiset muodostavat kalkkikivikerrostumia Itämeren alueella.
Eläimet monimuotoistuvat nopeasti. Merten happipitoisuus on nousemassa, saalistajia kehittyy ja monille eläinryhmille, kuten trilobiiteille, kehittyy kova kuori, mikä mahdollistaa niiden säilymisen fossiileina. Suurin osa nykyisistä eläinten pääryhmistä, kuten selkäjänteiset, syntyy. Tätä monimuotoistumista kutsutaan kambrikauden räjähdykseksi. Lounais-Suomea peittävät matalat meret.
Ediacara-eliöstö monimuotoistuu matalissa merissä. Näihin ohuisiin, pehmeisiin eläimiin kuuluu mm. polttiaiseläinten ja sienieläinten varhaisia muotoja sekä monia vaikeasti luokiteltavia lajeja. Etelä-Suomi on osin matalan meren peitossa.
Härän kuvion Hyadien ja Kravun kuvion Praesepen avonaiset tähtijoukot syntyvät.
Suuri osa Maapallosta jäätiköitynyt. Jäätiköitä on jopa lähellä päiväntasaajaa ja merijäätä on paljon. Jäätiköt aiheuttavat sukupuuttoja ja tyhjentyneet ekolokerot täyttyvät lämpimämpien välikausien aikana. Ensimmäiset eläimet eli sienieläinten alkumuodot kehittyvät.
Mantereet ovat kerääntyneet yhteen laattatektoniikan vaikutuksesta ja muodostavat Rodinia-supermantereen. Happea tuottava fotosynteesi sitoo hiilidioksidia. Tulivuoritoiminta on alhaista. Ilmakehässä on vain vähän kasvihuonekaasuja. Maapallo alkaa jäähtyä lumipallomaaksi.
Monisoluiset rihmamaiset punalevät kehittyvät. Monisoluisuus mahdollistaa solujen välisen työnjaon sekä suurikokoisten eliöiden kehittymisen.
Satakunnassa esiintyvä kivilaji oliviinidiabaasi on peräisin Maan vaipasta ja edustaa muinaisten tulivuorten purkauskanavia. Oliviinidiabaasit ovat erinomaisia kiuaskiviä. Satakuntaan muodostuu myös hiekkakiviesiintymiä.
Ensimmäiset levät kehittyvät, kun varhainen aitotumallinen solu ottaa sisäänsä yhteyttävän syanobakteerin eli ’sinilevän’, josta kehittyy viherhiukkanen. Columbia supermanner hajoaa 1500-1300 miljoonaa vuotta sitten.
Valtavat vulkaaniset Rapakivi-graniittiesiintymät muodostuvat Fennoskandian alueella. Aikavaelluksen merkkikivet ovat tasarakeista Rapakiveä Taivassalosta.
Mantereet kerääntyvät yhteen ja muodostavat Columbia-supermantereen 1,8 – 1,5 miljardia vuotta sitten.
Eteläisen ja läntisen Suomen Svekofenninen vuoristo hajoaa ja tapahtuu nopea maan kohoaminen. Maankuori muuttuu hauraaksi ja siihen muodostuu murrosvyöhykkeitä, kuten Etelä-Suomen syvät merenlahdet, Halikonlahti ja Mynälahti, saariston Kihti ja osa Suomen järvien altaista.
Sarmantia-manner etelästä ja Amazonia-manner lännestä törmäävät Svekofenniseen pääalueeseen, minkä seurauksena Etelä-Suomen nykyinen maanpinta joutuu 18 kilometrin syvyyteen ja 800 °C lämpötilaan. Mineraalit alkavat muuttua uusiksi metamorfisiksi mineraaleiksi. Kiviaines sulaa, jolloin syntyy seoskiviä eli migmatiittia ja kivisulaa eli graniittista magmaa.
Litosfäärilaattojen liikesuunnat muuttuvat, ja syntyy venyttävää liikettä, joka aiheuttaa Suomen alueelle suuria syvänteitä (sedimenttialtaita). Hollolan Tiirismaan vanha hiekkakivi on esimerkki tällaisesta.
Mikromantereet ja tulivuorikaaret törmäävät yhteen Suomen alueella. Törmäyksestä käytetään nimeä Fennian orogenia, ja se synnyttää maahamme Svekofennisen vuoriston. Se muistutti korkeimmillaan Himalajaa tai Alppeja.
Etelä-Suomessa on vilkasta saarikaaritulivuoritoimintaa, samanlaista kuin Filippiineillä nykyään. Tulivuoritoiminnan merkit ovat edelleen nähtävissä kallioperämme amfiboliiteissa. Lisäksi Aitolahden hiilipussit (Corycium enigmaticum eli “arvoituksellinen pikkupussi”) syntyvät. Näitä pidettiin aikoinaan maailman vanhimpina fossiileina. Nyt tiedetään, että ne ovat syanobakteereja muistuttavia mikrofossiileja. Saarikaari syntyy raskaan merellisen laatan törmätessä kevyempään mannerlaattaan ja painuessa sen alle. Merellinen laatta subduktoituu ja alkaa lopulta sulamaan syvällä maan alla. Syntynyt magma pursuaa rakovyöhykkeitä pitkin ylös ja muodostaa tulivuorisaaria.
Syanobakteerien eli ’sinilevien’ tuottamaa happea alkaa kertyä ilmakehään ja valtavasti mikrobeja kuolee sukupuuttoon. Aitotumallisten eliöiden sisällä elää symbioosissa happea hengittäviä bakteereita, joista mitokondriot kehittyvät. Syanobakteerit muodostavat Peräpohjan stromatoliitit Tervolan Peuranpalossa. Aitotumalliset (eli kasvit, eläimet, sienet ja alkueliöt) kehittyivät todennäköisesti monimutkaisen arkeonin ja bakteerin symbioosista. Ilman aitotumallisia ei maapallolla olisi monimutkaista makroskooppista elämää.
Happivallankumous on käynnissä. Syanobakteerien eli ’sinilevien’ tuottama happi hapettaa ilmakehän metaanin hiilidioksidiksi ja ilmasto kylmenee. Maa on ajoittain kokonaan jään peitossa. Suomessa on jäätiköitä. Rauta saostuu merien pohjalle vuorotellen hapettuneessa ja pelkistyneessä muodossa, mikä osoittaa hapen määrän valtamerissä vaihtelevan.
Suurin osa Pohjois- ja Itä-Suomen kallioperästä muodostuu. Laattatektoniikka liikuttaa mantereet yhteen, minkä tuloksena syntyy Kenorland-supermanner. Kenorland hajoaa 2 500 miljoonaa vuotta sitten.
Happea tuottava yhteyttäminen (fotosynteesi) on käynnistymässä, mutta happi sitoutuu mineraaleihin ja meriveteen. Mantereet liikkuvat yhteen muodostaen Ur-supermantereen.
Monilajisia mikrobikasvustoja esiintyy sekä merissä että kallioperässä. Niiden fossiileita löytyy nykyisin Etelä-Afrikasta ja Australiasta. Osa eliöistä osaa jo yhteyttää, mutta kyseinen reaktio ei vielä tuota happea. Pudasjärven Siuruan trondhjemiittinen gneissi, Euroopan vanhin alue, muodostuu. Suomen ja EU:n vanhin kallio, Siuruan gneissi, löytyy Pudasjärveltä.
Valtamerissä saattaa olla jo elämää. Vanhimmista sedimenttikallioista Grönlannin Isuassa on löytynyt jäänteitä meren pohjalle mahdollisesti laskeutuneista solukasaumista. Täyttä varmuutta näiden hiilihippusten eloperäisyydesta ei kuitenkaan ole.
Elämän alkuperästä ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä teoriaa, vaan lukuisia keskenään ristiriitaisia hypoteesejä. Edes ajankohtaa ei tunneta tarkasti.
Maapalloon osuu paljon meteoriitteja. Jupiterin ja Saturnuksen kiertoajat tulevat yhteismitallisiksi aiheuttaen Uranuksen ja Neptunuksen ratojen vaihtumisen. Aurinkokunnan sisäosissa on paljon komeettoja. Valtava määrä kappaleita osuu Maahan ja tuhoaa suurimman osan Maan pinnasta. Jos Maahan on jo syntynyt elämää, se tuhoutuu. Kuun suuret kraaterit syntyvät.
Maapallon vanhimmat kivilajit syntyvät. Näitä löytyy Hudson Bayn alueelta Kanadasta. Pimeän energian antigravitaatio valtaa maailmankaikkeuden aineen gravitaatiolta eli vetovoimalta.
Maa saavuttaa nykyiset mittansa. Ensimmäinen maankuori ja vanhimmat zirkonikiteet muodostuvat. Niitä löytyy Australian Yilgarn kratonin Jack Hillsin hiekkakivistä. Ilmakehässä vesihöyrynä ollut vesi sataa alas. Maan ytimen muodostuminen ja differentaatio ovat valmiit.
Maan ydin, vaippa- ja kuorikerrokset erottuvat. Raskaammat alkuaineet painuvat alaspäin muodostaen Maan ytimen, kun taas kevyemmät jäävät paikalleen tai kohoavat.
Kuu syntyy. Todennäköisesti Marsin kokoinen kappale, Theia, törmää esimaahan. Kreikan mytologiassa Theia on Selenen eli Kuun äiti. Maan kiertoradalle lentää roisketta, josta syntyy Kuu.
Osa tähtienvälisestä kaasupilvestä tiivistyy pyöriväksi kaasukiekoksi. Kaasukiekon kaasu ja pöly asettuvat ohueksi tasoksi. Siitä muodostuvat muutamassa kymmenessä miljoonassa vuodessa planeetat. Aurinko syttyy. Maaplaneetan synty alkaa.
Maa syntyy nopeasti silikaateista ja raudasta. Kertymäkiekon aines, josta maa syntyy, on niin kuuma, että kaikki vesi ja muut kaasuuntuvat yhdisteet ovat haihtuneet siitä. Vesi ja ilmakehän typpi tulevat Maahan myöhemmin asteroidien ja komeettojen mukana.
Kaksoistähti ? (eta) Cassiopeia syntyy. Tähti näkyy Suomessa kaikkina vuodenaikoina, eikä siis laske täällä. ”Eta Cas” sijaitsee Kassiopeian tähtikuvion W:n oikean puoliskon vasemman haaran keskellä.
Lähitähti 61 Virginis syntyy. Tähti on auringonkaltainen, ja sen ympäriltä on löydetty planeettoja. Kaksi planeetoista on noin Neptunuksen kokoisia ja yksi on viisi kertaa Maata painavampi.
Tähti 51 Peg syntyy. Tähden ympäriltä löydettiin vuonna 1994 ensimmäinen auringonkaltaista tähteä kiertävä eksoplaneetta. Planeetan massa on noin puolet Jupiterista, ja sen kiertoaika tähden ympäri on hieman yli neljä päivää. Tähti sijaitsee Pegasuksen tähtikuvion suuren neliön oikean sivustan puolivälissä.
Maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy pimeän energian vaikutuksesta.
Maailmankaikkeuden ikä on puolet nykyisestä. Aikaa alusta on kulunut ainakin 216 300 000 000 000 000 sekuntia. Valo kulkee tässä ajassa noin 65 000 000 000 000 000 000 000 km.
Galaktiset superjoukot alkavat muodostua. Linnunratamme kuuluu Laniakea-superjoukkoon. Laniakea muodostuu paikallisesta galaksiryhmästä, Virgon galaksijoukosta sekä valtavasta määrästä muita galaksijoukkoja ja galaksiryhmiä.
Linnunradan kiekko syntyy. Ensimmäiset kolmannen sukupolven tähdet (Pop. I) syntyvät. Näillä tähdillä on mahdollisuus synnyttää ympärilleen Maankaltaisia planeettoja. Aurinkokunnan syntyyn on vielä neljä miljardia vuotta.
Tähtien synty on voimakkainta tähtipurkausgalakseissa. Tähtiä syntyy näissä galakseissa jopa 100 kappaletta vuodessa. Linnunradassa syntyy nykyisin yksi tähti vuodessa.
Maailmankaikkeudessa on paljon aktiivisia galakseja, kvasaareja. Kvasaarit ovat maailmankaikkeuden kirkkaimpia kohteita.
Maailmankaikkeuden suurimmat rakenteet, galaksijoukot, alkavat muodostua. Paikalliseen galaksiryhmään kuuluu Linnunrata, Andromedan ja Kolmion galaksit sekä noin 50 pikkugalaksia. Lähin galaksijoukko on Neitsyen tähtikuvion Virgon joukko, jonka keskusgalaksi on M87. Virgon galaksijoukossa on noin 2000 galaksia.
Suurissa ensimmäisen ja toisen sukupolven tähdissä syntyy elämän raaka-aineita: hiiltä, ja veden muodostamiseen tarvittavaa happea. Pienet toisen sukupolven tähdet kehittyvät paljon hitaammin, ja niitä on edelleen kosmisessa naapurustossamme. Galaksienvälinen harva aine on ionisoitunut plasmaksi.
Pallomaiset tähtijoukot, Linnunratamme vanhimmat osat, muodostuvat. Monet näistä järjestelmistä ovat edelleen olemassa. HUDF. YD3-galaksin valo lähtee kulkemaan kohti maapalloa. Nykyisin galaksi on 30 miljardin valovuoden päässä meistä.
Toisen sukupolven tähti (Pop. II), HE 1523-0901, syntyy. Tähden rautapitoisuus on vain tuhannesosa Auringon rautapitoisuudesta, minkä vuoksi planeettoja ei voi syntyä tähden ympärille. Galaksit alkavat hiljalleen muodostua. Avaruuden suurten rakenteiden välinen harva aine alkaa ionisoitua uudelleen plasmaksi.
Ensimmäiset Populaatio III:n tähdet syntyvät. Ne ovat isoja, painavia, kirkkaita ja lyhytikäisiä. Niissä on ainoastaan vetyä, heliumia ja hiukan litiumia. Muita alkuaineita alkaa syntyä tähtien sisäosien fuusioydinreaktioissa ja niiden räjähtäessä super- tai hypernovina.
On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin 55 K eli -218 °C.
Sähkövaraukseltaan neutraaleja vety- ja helium atomeita syntyy. Valon jatkuva siroaminen aineesta loppuu. Valofotonit pääsevät vapaasti avaruuteen. Kosminen taustasäteily syntyy. Maailmankaikkeuden taustasäteilyn lämpötila noin 3000 K eli 2700°C.
Ensimmäisen sekunnin aikana syntyi kaikki aine ja energia mitä maailmankaikkeudessa on olemassa. Aine syntyi useiden erilaisten alkeishiukkasten ja niiden antihiukkasten muodossa.
Maailmankaikkeus syntyy alkuräjähdyksessä eli Big Bangissa. Ensimmäisen millisekunnin kuluessa syntyvät vetyatomien ytimet eli protonit. Heliumatomien ytimet eli alfa-hiukkaset syntyvät, kun maailmankaikkeuden ikä on 100–1000 sekuntia.