Maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä 13 720 miljoonaa vuotta sitten. Aikavaellus kuvaa maailman historiaa siten että jokainen metri vastaa miljoonaa vuotta. Tärkeiden tapahtumien ajankohdat on merkitty reitille. Jokaisesta tapahtumasta löytyy LISÄTIETOA OTSIKOSSA OLEVAA LINKKIÄ NAPSAUTTAMALLA.

kesäkuu 2015

Alkuräjähdys

13 798 miljoonaa vuotta  –  13,8 kilometriä

Maailmankaikkeus syntyy alkuräjähdyksessä eli Big Bangissa. Ensimmäisen millisekunnin kuluessa syntyvät vetyatomien ytimet eli protonit. Heliumatomien ytimet eli alfa-hiukkaset syntyvät, kun maailmankaikkeuden ikä on 100–1000 sekuntia.

(lisää…)

Aineen aikakausi alkaa

13 798 miljoonaa vuotta –  13,8 kilometriä

Seuraavat sekunnit. Aineen aikakausi alkaa.

Kuva: Mukaillen www.bigbangcentral.com

(lisää…)

Taustasäteily lähtee liikkeelle

13798 miljoonaa vuotta  –  13,8 kilometriä

Sähkövaraukseltaan neutraaleja vety- ja helium atomeita syntyy. Valon jatkuva siroaminen aineesta loppuu. Valofotonit pääsevät vapaasti avaruuteen. Kosminen taustasäteily syntyy. Maailmankaikkeuden taustasäteilyn lämpötila noin 3000 K eli 2700°C.

Kuva: ESA | Planck

(lisää…)

Pimeä aika

13 530 miljoonaa vuotta  –  13,5 kilometriä

On pimeä aika. Galaksit ja tähdet eivät ole vielä syntyneet. Taustasäteilyn säteilylämpötila on noin 55 K eli -218 °C.

(lisää…)

Ensimmäiset tähdet

13 440 miljoonaa vuotta – 13,4 kilometriä

Ensimmäiset Populaatio III:n tähdet syntyvät. Ne ovat isoja, painavia, kirkkaita ja lyhytikäisiä. Niissä on ainoastaan vetyä, heliumia ja hiukan litiumia. Muita alkuaineita alkaa syntyä tähtien sisäosien fuusioydinreaktioissa ja niiden räjähtäessä super- tai hypernovina.

Kuva: M. Kornmesser | ESO

(lisää…)

Galaksien muodostuminen alkaa

13 200 miljoonaa vuotta  –  13,2 kilometriä

Toisen sukupolven tähti (Pop. II), HE 1523-0901, syntyy. Tähden rautapitoisuus on vain tuhannesosa Auringon rautapitoisuudesta, minkä vuoksi planeettoja ei voi syntyä tähden ympärille. Galaksit alkavat hiljalleen muodostua. Avaruuden suurten rakenteiden välinen harva aine alkaa ionisoitua uudelleen plasmaksi.

Kuva: G. Illingworth et al. | R. Bouwens | HUDF09 Team | NASA | ESA

(lisää…)

Pallomaiset tähtijoukot

13 060 miljoonaa vuotta – 13,1 kilometriä

Pallomaiset tähtijoukot, Linnunratamme vanhimmat osat, muodostuvat. Monet näistä järjestelmistä ovat edelleen olemassa. HUDF. YD3-galaksin valo lähtee kulkemaan kohti maapalloa. Nykyisin galaksi on 30 miljardin valovuoden päässä meistä.

Kuva: Hubble | NASA | ESA

(lisää…)

Elämän alkuaineita alkaa muodostua

12 610 miljoonaa vuotta  –  12,6 kilometriä

Suurissa ensimmäisen ja toisen sukupolven tähdissä syntyy elämän raaka-aineita: hiiltä, ja veden muodostamiseen tarvittavaa happea. Pienet toisen sukupolven tähdet kehittyvät paljon hitaammin, ja niitä on edelleen kosmisessa naapurustossamme. Galaksienvälinen harva aine on ionisoitunut plasmaksi.

Kuva: Borb | Wikimedia

(lisää…)

Galaksijoukot

11 500 miljoonaa vuotta – 11,5 kilometriä

Maailmankaikkeuden suurimmat rakenteet, galaksijoukot, alkavat muodostua. Paikalliseen galaksiryhmään kuuluu Linnunrata, Andromedan ja Kolmion galaksit sekä noin 50 pikkugalaksia. Lähin galaksijoukko on Neitsyen tähtikuvion Virgon joukko, jonka keskusgalaksi on M87. Virgon galaksijoukossa on noin 2000 galaksia.

Kuva: ESO

(lisää…)

Kvasaarit

11 010 miljoonaa vuotta – 11 kilometriä

Maailmankaikkeudessa on paljon aktiivisia galakseja, kvasaareja. Kvasaarit ovat maailmankaikkeuden kirkkaimpia kohteita.

Kuva: M. Kornmesser | ESO

(lisää…)