Maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä 13 720 miljoonaa vuotta sitten. Aikavaellus kuvaa maailman historiaa siten että jokainen metri vastaa miljoonaa vuotta. Tärkeiden tapahtumien ajankohdat on merkitty reitille. Jokaisesta tapahtumasta löytyy LISÄTIETOA OTSIKOSSA OLEVAA LINKKIÄ NAPSAUTTAMALLA.

kesäkuu 2015

Happivallankumous ja lumipallomaa

2 300 miljoonaa vuotta – 2,3 kilometriä

Happivallankumous on käynnissä. Syanobakteerien eli ’sinilevien’ tuottama happi hapettaa ilmakehän metaanin hiilidioksidiksi ja ilmasto kylmenee. Maa on ajoittain kokonaan jään peitossa. Suomessa on jäätiköitä. Rauta saostuu merien pohjalle vuorotellen hapettuneessa ja pelkistyneessä muodossa, mikä osoittaa hapen määrän valtamerissä vaihtelevan.

Kuva: Fahad Sulehrian

(lisää…)

Happivallankumous ja aitotumalliset

2 200 miljoonaa vuotta  –  2,2 kilometriä

Syanobakteerien eli ’sinilevien’ tuottamaa happea alkaa kertyä ilmakehään ja valtavasti mikrobeja kuolee sukupuuttoon. Aitotumallisten eliöiden sisällä elää symbioosissa happea hengittäviä bakteereita, joista mitokondriot kehittyvät. Syanobakteerit muodostavat Peräpohjan stromatoliitit Tervolan Peuranpalossa.

Kuva: Mukaillen Kelvinsong | Wikimedia

(lisää…)

Etelä-Suomessa tulivuorisaaria

1 900 miljoonaa vuotta  –  1,9 kilometriä

Etelä-Suomessa on vilkasta saarikaaritulivuoritoimintaa, samanlaista kuin Filippiineillä nykyään. Tulivuoritoiminnan merkit ovat edelleen nähtävissä kallioperämme amfiboliiteissa. Lisäksi Aitolahden hiilipussit (Corycium enigmaticum eli “arvoituksellinen pikkupussi”) syntyvät. Näitä pidettiin aikoinaan maailman vanhimpina fossiileina. Nyt tiedetään, että ne ovat syanobakteereja muistuttavia mikrofossiileja.

Kuva: Wolfgangbeyer | Wikimedia

(lisää…)

Etelä-Suomen kallioperä muodostuu

1 880 miljoonaa vuotta  –  1,88 kilometriä

Mikromantereet ja tulivuorikaaret törmäävät yhteen Suomen alueella. Törmäyksestä käytetään nimeä Fennian orogenia, ja se synnyttää maahamme Svekofennisen vuoriston.

Kuva: Zhen Zhao | Wikimedia

(lisää…)

Suomen kallioperä repeilee

1 860 miljoonaa vuotta – 1,9 kilometriä

Litosfäärilaattojen liikesuunnat muuttuvat, ja syntyy venyttävää liikettä, joka aiheuttaa Suomen alueelle suuria syvänteitä (sedimenttialtaita). Hollolan Tiirismaan vanha hiekkakivi on esimerkki tällaisesta.

Kuva: Geologia.fi

(lisää…)

Mineraalit muuntuvat

1 834 miljoonaa vuotta  –  1,83 kilometriä

Sarmantia-manner etelästä ja Amazonia-manner lännestä törmäävät Svekofenniseen pääalueeseen, minkä seurauksena Etelä-Suomen nykyinen maanpinta joutuu 18 kilometrin syvyyteen ja 800 °C lämpötilaan. Mineraalit alkavat muuttua uusiksi metamorfisiksi mineraaleiksi. Kiviaines sulaa, jolloin syntyy seoskiviä eli migmatiittia ja kivisulaa eli graniittista magmaa.

Kuva: Juha Ojanperä | Wikimedia

(lisää…)

Lohkoliikuntoja Etelä-Suomessa

1 800 miljoonaa vuotta  –  1,8 kilometriä

Eteläisen ja läntisen Suomen Svekofenninen vuoristo hajoaa ja tapahtuu nopea maan kohoaminen. Maankuori muuttuu hauraaksi ja siihen muodostuu murrosvyöhykkeitä, kuten Etelä-Suomen syvät merenlahdet, Halikonlahti ja Mynälahti, saariston Kihti ja osa Suomen järvien altaista.

Kuva: Mukaillen Google Maps

(lisää…)

Columbia supermanner

1 700 miljoonaa vuotta – 1,7 kilometriä

Mantereet kerääntyvät yhteen ja muodostavat Columbia-supermantereen 1,8 – 1,5 miljardia vuotta sitten.

Kuva: Ari Brozinsky | Geologia.fi

(lisää…)

Rapakivigraniittia

1 600 miljoonaa vuotta  –  1,6 kilometriä

Valtavat vulkaaniset Rapakivi-graniittiesiintymät muodostuvat Fennoskandian alueella. Aikavaelluksen merkkikivet ovat tasarakeista Rapakiveä Taivassalosta.

Kuva: Kevin Walsh | Wikimedia

(lisää…)

Ensimmäiset levät

1 500 miljoonaa vuotta – 1,5 kilometriä

Ensimmäiset levät kehittyvät, kun varhainen aitotumallinen solu ottaa sisäänsä yhteyttävän syanobakteerin eli ’sinilevän’, josta kehittyy viherhiukkanen. Columbia supermanner hajoaa 1500-1300 miljoonaa vuotta sitten.

Kuva: Mukaillen Kelvinsong | Wikimedia

(lisää…)