30 000 vuotta – 3 senttimetriä

Etelä-Suomi on runsastuottoista aroa, jolla vaeltaa mammutteja. Euroopassa on luolaleijonia, villasarvikuonoja ja jättikauriita. Useita ihmislajeja on yhä elossa. Läheinen sukulaislajimme neandertalinihminen kuolee sukupuuttoon. Nykyihminen tekee Euroopan luolamaalaukset.

Kuva: Roman Uchytel

Noin 30 000 vuotta sitten elettiin jäätiköitymisten välistä lämpimämpää ilmastovaihetta. Tältä ajalta on Suomesta löytynyt 32 000 vuoden ikäinen mammutin poskihammas Iijoelta ja 29 000 vuoden ikäinen aika huonokuntoinen mammutin syöksyhampaan kappale Haapajärveltä. Torniosta tunnetaan villipeuran sarvenkappale 34 000 vuoden takaa. Itämeren vedenpinta oli tuolloin nykyistä matalammalla ja nykyiset saaristoalueemme paljolti kuivaa maata.

Oman lajimme lisäksi elossa oli yhä ainakin kolme muuta ihmislajia, pystyihminen, floresinihminen ja neandertalinihminen. Nykyihminen oli jo levinnyt tai leviämässä Australiaan ja ehkä myös Amerikan mantereelle. Euroopassa eli runsaasti suuria eläimiä kuten luolaleijonia, arovisenttejä, villasarvikuonoja ja jättikauriita. Nykyihminen teki mm. Etelä-Ranskan Chauvet’n taidokkaat luolamaalaukset Ardéchen laaksossa tähän aikaan.

Läheinen sukulaislajimme neandertalinihminen kuoli tuntemattomasta syystä sukupuuttoon viimeistään 28 000 vuotta sitten. Nimensä laji on saanut saksalaisesta Neander-joen laaksosta, josta ensimmäiset luujäänteet löytyivät vuonna 1856. Suurriistaa metsästäneitä neandertalinihmisiä eli laajalla alueella Euroopasta Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. He olivat meitä rotevampia ja lyhyempiraajaisia, ja aivotilavuus oli hieman suurempi kuin meillä. He osasivat puhua, valmistaa monimutkaisia työkaluja ja ilmeisestikin jopa luoda taidetta. Uusien dna-tutkimusten perusteella neandertalilaiset ovat risteytyneet kaikkien ei-afrikkalaisten nykyihmisten yhteisten esivanhempien kanssa ilmeisesti Lähi-idässä noin 50 000–80 000 vuotta sitten.

 

Luolamaalaus © Thomas T.|Wikimedia

Varhaisia nykyihmisen tekemiä luolamaalauksia Chauvet-Pont-d’Arc -luolasta.  Kuva: Thomas T, Wikimedia.