13 060 miljoonaa vuotta – 13,1 kilometriä

Pallomaiset tähtijoukot, Linnunratamme vanhimmat osat, muodostuvat. Monet näistä järjestelmistä ovat edelleen olemassa. HUDF. YD3-galaksin valo lähtee kulkemaan kohti maapalloa. Nykyisin galaksi on 30 miljardin valovuoden päässä meistä.

Kuva: Hubble | NASA | ESA

13060

Pallomainen tähtijoukko Omega Centauri (NGC5130). Kuva: Harry J. Lehto

Pallomaiset tähtijoukot
Pallomaiset tähtijoukot ovat Linnunradan vanhimpia tähtien ryhmittymiä. Niissä on tyypillisesti 10 000 – 1 000 000 tähteä. Linnunradassa on noin 150 pallomaista tähtijoukkoa. Pallomaisille tähtijoukoille on ominaista se, että niissä olevat tähdet ovat syntyneet samaan aikaan. Nämä ovat siis otollisia kohteita tähtien kehityskulun seuraamiseen, koska niistä löytyy monessa eri kehitysvaiheessa olevia samanikäisiä tähtiä. Pallomaiset tähtijoukot näyttävät taivaalla pallomaisille utuisille läikille, joista kaukoputkilla erottuu paljon tähtiä.

Pallomainen tähtijoukko Omega Centauri (NGC5130) on eteläisen taivaanpallon komeimpia kohteita. Se ei valitettavasti näy Suomeen. Siihen kuuluu noin miljoona tähteä. Suomen taivaalla näkyy kiikareilla useita pallomaisia tähtijoukkoja, esimerkiksi Herkuleen, Pegasuksen ja Ajokoirien tähdistöissä. Nämä ovat vanhimpia paljain silmin ja kiikarein taivaalla näkyviä kohteita.

HUDF.YD3
UDFy-38135539, eli HUDF.YD3, on vanha galaksi. Se on löydetty Hubble-avaruusteleskoopin avulla. HUDF eli Hubble Ultra Deep Field merkitsee sitä, että avaruusteleskooppi on asetettu katsomaan yhtä kohtaa taivasta miljoonan sekunnin eli runsaan yhdentoista vuorokauden ajaksi. Tämä kohta vastaa noin yhtä kolmastoistamiljoonasosaa koko taivaasta. Tästä hyvin pienestä kohtaa taivasta on löydetty noin 10000 galaksia. Nopeasti laskemalla maailmankaikkeudessa on siis noin 1300 miljardia galaksia.