2 300 miljoonaa vuotta – 2,3 kilometriä

Happivallankumous on käynnissä. Syanobakteerien eli ’sinilevien’ tuottama happi hapettaa ilmakehän metaanin hiilidioksidiksi ja ilmasto kylmenee. Maa on ajoittain kokonaan jään peitossa. Suomessa on jäätiköitä. Rauta saostuu merien pohjalle vuorotellen hapettuneessa ja pelkistyneessä muodossa, mikä osoittaa hapen määrän valtamerissä vaihtelevan.

Kuva: Fahad Sulehrian

Raitarautaa. Happipitoisuuden noustessa kahdenarvoinen rauta hapettui ruosteeksi, mikä tuotti ns. raitarautakerrostumia. Kuva: André Karwath, Wikimedia

Huroninen jäätiköityminen
Syanobakteerien eli ’sinilevien’ tuottamaa happea alkoi vapautua ilmakehään. Ilmasto kylmeni voimakkaasti: Happi hapetti ilmakehän metaanin hiilidioksidiksi ja hiilidioksidi on puolestaan huomattavasti metaania heikompi kasvihuonekaasu. Auringon säteilyteho oli ainoastaan 80 % nykyisestä, joten metaanin väheneminen johti laajoihin jäätiköitymisiin. Laajat jäätiköt puolestaan heijastavat auringon säteilyä tehokkaasti takaisin avaruuteen, ja näin kylmä ilmastovaihe ruokki itse itseään. Maa oli ajoittain kokonaan jään peitossa. Huroninen jääkausi kesti n. 300 miljoonaa vuotta ja sen päättyminen liittyi todennäköisesti tuliperäiseen toimintaan.

Meressä happipitoisuuden nousu puolestaan aiheutti kahdenarvoisen raudan hapettuminen ruosteeksi, mikä tuotti ns. raitarautakerrostumia. Näissä kerrostumissa sijaitsee suuri osa maailman louhintakelpoisesta raudasta.

 

Hapen kertyminen ilmakehään. Aluksi ilmakehässä ei ollut happea. Syanobakteerit eli ’sinilevät’ aloittivat hapentuotannon, mutta kaikki happi sitoutui välittömästi. Happivallankumous tapahtui 2,4 – 2,2 miljardia vuotta sitten. Suuri osa hapesta kuitenkin edelleen sitoutui, eivätkä pitoisuudet nouseet kovin suuriksi. Vasta n. 800 miljoona vuotta sitten happinielut ovat täynnä ja happipitoisuus lähti nopeaan nousuun. Vihreä ja punainen käyrä kuvaavat vaihteluväliä. Kuva: Heinrich D. Holland, Wikimedia

 

Lue lisää: Mikä muuttaa Maan ilmastoa?