2 700 miljoonaa vuotta – 2,7 kilometriä

Suurin osa Pohjois- ja Itä-Suomen kallioperästä muodostuu. Laattatektoniikka liikuttaa mantereet yhteen, minkä tuloksena syntyy Kenorland-supermanner. Kenorland hajoaa 2 500 miljoonaa vuotta sitten.

Kuva: Mukaillen Geologia.fi | Geophysics, Uppsala University

Karjalan kallioperä
Karjalan ja Kuolan kallioperä on Euroopan vanhinta aluetta. Kallioperän muodostus oli aktiivisimmillaan 2,7 miljardia vuotta sitten, kun Karjalan ja Kuolan välille muodostui törmäyksen seurauksena niin sanottu Belemorian vyöhyke. Yleisimpiä tässä vaiheessa syntyneitä kivilajeja ovat gneissit, migmatiitit ja graniitit. Karjalan vanhimmat osat ovat kuitenkin vielä paljon vanhempia. Esimerkiksi Euroopan vanhin kivi on 3,5 miljardia vuotta vanha Siuruan gneissi. Karjalasta löytyy myös kapeita vihreäkivivyöhykkeitä, jotka ovat todennäköisesti peräisin Arkeeisen ajan tuliperäisiltä saarilta.

Kenorland
Kenorland on hypoteettinen supermanner, josta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta. Kenorlandin uskotaan muodostuneen n. 2,7 miljardia vuotta sitten, kun useat Arkeeisen ajan kratonit eli varhaiset mantereet kasaantuivat yhteen. Se olisi koostunut mm. Urista sekä kratoneista joista myöhemmin kehittyisi Baltica (Pohjois-Eurooppa) ja Laurentia (Pohjois-Amerikka). Baltica koostui tässä vaiheessa Karjalasta ja Kuolasta. Kenorlandin rekonstruktio perustuu havaintoihin samantapaisesta mineraalien magnetisoitumisesta ja kerrostumien esiintymisestä eri mantereilla nykyisin.