3 miljoonaa vuotta – 3 metriä

Panamankannas kohoaa, ja lämmönvaihto Atlantin ja Tyynen valtameren välillä loppuu. Atlantin vesimassat jäähtyvät, ja viimeisin jääkausien vaihe alkaa Skandinaviassa. Apinaihmiset tekevät ensimmäiset työkalut. Etelä-Amerikassa on tonnin painoisia jyrsijöitä.

Nuolet Oceanus Magazinea mukaillen, Kartta: Christopher R. Scotese

Antarktiksella oli jo laaja jäätikkö ja merien pinnat olivat matalammalla kuin aiemmin. Panamankannas oli kohonnut jo niin voimakkaasti Väli-Amerikassa, että lämmönvaihto Atlantin ja Tyynen valtameren välillä loppui. Tämän seurauksena Atlantin vesimassat jäähtyivät, ja viimeisin jääkausiaika sai alkunsa. Ilmaston kylmeneminen 2,6 miljoonaa vuotta sitten merkitsee myös geologisen kauden vaihtumista nykyiseen kvartäärikauteen.

Jättijyrsijä © Roman Uchytel

Lähes tonnin painoinen jyrsijä Etelä-Amerikasta, Josephoartigasia monesi. Kuva: Roman Uchytel

Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereiden yhdistyminen mahdollisti mittavan eläin- ja kasvilajien siirtymisen ja leviämisen mantereelta toiselle. Tämä synnytti lajien välisiä uusia kilpailuasetelmia.

Vulkaaninen toiminta oli aktiivista, kun maapallon korkeimmat vuoristot jatkoivat nousuaan. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli melko korkea ja vaikka ilmasto oli yleisesti viilennyt, koettiin vielä noin 3,3 miljoonaa vuotta sitten hetkellinen lämmin ilmastovaihe. Lämpeneminen vaikutti eniten keski- ja korkeilla leveysasteilla, joissa keskilämpötilat nousivat ja kasvillisuus ja eliölajit levisivät hyvinkin pohjoiseen. Sen sijaan tropiikissa lämpötilat eivät nousseet vaan olivat hieman alempia kuin nykyisin. Golfvirran aktivoituminen päiväntasaajalta kohti pohjoista mahdollisti riittävän kosteuden siirtymisen pohjoiseen, jonka seurauksena sateet lisääntyivät. Maan kiertoakselin kallistuskulma aiheutti samaan aikaan pohjoisille leveyksille niin kylmät kesät, että lumet eivät ehtineet sulaa kesien aikana. Nämä tapahtumat mahdollistivat jäätiköiden kasvun pohjoisella pallonpuoliskolla.

Samaan aikaan Afrikassa apinaihmisten kehityksessä tapahtui suuria harppauksia, kun ensimmäiset työkalut valmistettiin savanneilla. Tutkijat ovat löytäneet jälkiä saaliseläinten (tai raatojen) nyljennässä käytetyistä työkaluista. Niitä hyödynsi ensimmäisenä mahdollisesti Australopithecus garhi-apinaihminen.

Australopithecus ja työkalut © Christian Jegou

Ryhmä Australopithecus hominideja käyttää työkaluja ja ruokailee. Kuva: Christian Jegou