300 miljoonaa vuotta  –  300 metriä

Mannerten liikkeet ja suometsien hiilidioksidin sitominen viilentävät ilmastoa. Jäätiköitymiset aiheuttavat merenpinnan voimakasta vaihtelua ja monikymmenmetrisistä lieko- ja saniaispuumetsistä syntyy pääosa Maan kivihiilikerrostumista. Sammakkoeläimet monimuotoistuvat ja ensimmäiset matelijat kehittyvät. Suuri osa nykyisistä hyönteisryhmistä kehittyy ja Meganeura-sudenkorennon siipien kärkiväli on yli 70 cm. Suomi sijaitsee trooppisessa vyöhykkeessä.

Kuva: Walter Myers

Kivihiilikausi
Kasvillisuus oli pääasiassa monimuotoista suokasvillisuutta, ja sanikkaiset olivat yleisiä. Trooppisilla leveysasteilla kasvoi monikymmenmetrisiä lieko- ja saniaismetsiä. Myös ensimmäiset siemenkasvit olivat jo kehittyneet devonikaudella ja alkoivat yleistyä kivihiilikaudella.

Gondwana-mantereen siirtyminen kohti eteläisiä napa-alueita ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden romahtaminen johti laajoihin jäätiköitymisiin.  Kuva: Hannes Grobe, Wikimedia

Suometsät sitoivat tehokkaasti hiilidioksidia ja vapauttivat happea. Ilmaston viileneminen ja Gondwana-mantereen siirtyminen kohti eteläisiä napa-alueita johti laajoihin jäätiköitymisiin. Jäätiköiden syklinen laajeneminen ja sulaminen aiheuttivat merenpinnan korkeudessa suurta vaihtelua. Tämä aiheutti kivihiilikerrostumien syntymisen, kun trooppisilla leveysasteilla suometsät hautautuivat toistuvasti nousevan merenpinnan alle syntyviin kerrostumiin. Tämä toistui jäätiköitymisten rytmissä, joten nykyiset kivihiilikerrostumat esiintyvät muutamien metrien paksuisina patjoina hiekka- ja savikivissä.

Sammakkoeläimet ja hyönteiset monimuotoistuvat ja hallitsivat kivihiilikauden lajistoa. Myös ensimmäiset matelijat kehittyvät. Ne olivat pieniä liskomaisia hyönteissyöjiä. Korkea happipitoisuus mahdollisti joidenkin hyönteis- ja sammakkoeläin lajien kasvun jättiläismäisen suuriksi, esimerkiksi Meganeura sudenkorennon siipien kärkiväli oli yli 70 cm ja Arthropleura tuhatjalkainen kasvoi jopa 2 m pitkäksi. Myös elämä merissä ja makeissa vesissä oli rikasta.

Hiilikautisen suometsän kasvillisuutta ja eläimistöä, kuten jättimäisiä sammakkoeläimiä. Suometsä sitoo tehokkaasti hiilidioksidia. Kuva: Walter Myers