40 miljoonaa vuotta  –  40 metriä

Alpit kohoavat vuoristoksi Afrikan törmätessä Eurooppaan. Nykyiset nisäkkäiden pääryhmät ja yli puolet nykyisistä lintulahkoista on jo olemassa.

Kuva: M. Klüber | Wikimedia

Tässä vaiheessa oli meneillään Alppien vuorijonon muodostumisen päävaihe. Alppien nouseminen on kuitenkin ollut pitkä prosessi, joka alkoi jo n. 300 milj. vuotta sitten; ne kuuluvat pitkään puimuvuoristojonoon joka jatkuu Himalajalle asti. Vuorijono on syntynyt Afrikan, Arabian ja Intian laattojen liikkuessa pohjoiseen ja työntyessä Euraasian laatan päälle, geologiassa puhutaan ylityönnöstä. Nämä mantereiden liikkeet ovat osaa samaa prosessia missä Pangean supermantereeseen kuuluneet   Laurasian ja Godvanan laatat liikkuvat erilleen, ja niiden väliin aukeaa laaja Tethys meri. Mantereiden liikkuessa Tethus meri sulkeutuu ja häviää, ja sen aikaiset metamorfoituneet merenpohjan sedimentit liikkuvat Afrikan laatan edellä korkealle vuoristoon. Näitä sedimenttejä – ja niiden mukana tulleita meren pohjan eliöiden fossiileja – esiintyy nykyään Matterhornin vuoren keskivaiheilla. Vuoren huippu on osa Afrikan laattaa, ja vuoren jalusta on osa Euroopan laattaa. Alppien rakenne osoittaa selkeästi että ne ovat muodostuneet eteläisen laatan työntyessä pohjoisen laatan päälle, tästä osoituksena ovat mm. ns. nappe -poimut, eli poimuttuneet kerrokset jotka ovat kääntyneet kyljelleen. Mannerlaattojen keskinäinen törmäys jatkuu edelleen, mistä osoituksena ovat usein toistuvat maanjäristykset Alppien alueella. Nämä aiheuttavat jatkuvasti haittoja Alppien alueelle rakennettujen tunneleiden ja rautatielinjojen ylläpidossa.