4 280 miljoonaa vuotta  – 4,3 kilometriä

Maapallon vanhimmat kivilajit syntyvät. Näitä löytyy Hudson Bayn alueelta Kanadasta. Pimeän energian antigravitaatio valtaa maailmankaikkeuden aineen gravitaatiolta eli vetovoimalta.

Kuva: Tillman | Wikimedia

Geologinen aikataulu
Maapallon kehitysvaiheita voidaan havainnollistaa jakamalla maapallon historia erilaisiin geologisiin ajanjaksoihin. Jakamisen perusteena voidaan käyttää mm. eri ajanjaksoina muodostuneita kivilajeja, fossiileita, katkoksia kerrosten järjestyksessä sekä isotooppeihin perustuvia iänmäärityksiä. Maapallo on kuitenkin dynaaminen planeetta, jonka pintaosan kuori uudistuu mannerliikuntojen vuoksi jatkuvasti. Niinpä maapallon pitkä menneisyys ei ole tallentunut millekään maapallon alueelle yhtenäisenä kerrossarjana. Geologit ovat koonneet maapallon pitkää historiaa näistä kerrostumien sirpaleista jo 150 vuoden ajan.

Maapallon historia on jaettu erilaisiksi ajanjaksoiksi: eoneiksi, maailmankausiksi, kausiksi, epookeiksi ja vaiheiksi. Kaukaisimmat aikakaudet tunnetaan heikoimmin, koska suuri osa näistä kerrostumista on tuhoutunut maapallon kuoren uudistuessa. Monimutkaisen elämän synnyn jälkeen 635 miljoonaa vuotta sitten elämän ja eliökunnan kehitys on lähes täysin määrännyt ajanjaksojen luokittelun, joka siis heijastelee maapallon elämän polveilevaa kehitystä: lajiutumista, monimuotoistumista, massatuhoja ja monia muita mullistuksia, joiden tarkat syyt eivät aina ole täysin tiedossamme.

Geologisen aikataulun nimistö vaikuttaa monimutkaiselta ja vaikealta. Eri ajanjaksot kuten kambrikausi (Cambrian Period) ovat saaneet pääasiassa nimensä niiden paikkakuntien mukaan mistä tämän ajan kerrossarjat on maastosta kuvattu. Kansainvälinen geologinen unioni (IUGS) ylläpitää ja päivittää geologista aikataulua jatkuvasti ja se tarkentuu koko ajan tutkimuksen tuottaessa uutta tietoa.

Geologinen aika. Maapallon historiaa ja eliökunnan kehittymistä voidaan jäsentää erilaisten geologisten ajanjaksojen avulla. Kuva: Anni Kauko.