470 vuotta  –  470 metriä

Maksasammalet ja niveljalkaiset nousevat ensimmäisinä kasveina ja maaeläiminä kuivalle maalle. Kosmisen asteroiditörmäyksen seurauksena maahan kohdistuu poikkeuksellisen voimakas meteoriittisade. Se ei aiheuta sukupuuttoaaltoa, vaan kiihdyttää uusien lajien kehittymistä Itämeren altaassa sekä muissa merissä.

Kuva: Walter Myers

Ordoviikkikausi
Ensimmäiset maaeläimet olivat tuhatjalkaisia muistuttavia niveljalkaisia. Vanhimmat löydetyt fossiilit ovat noin 460 miljoonaa vuotta vanhoja. Niveljalkaisten siirtymistä maalle helpotti nivelikäs ulkoinen tukiranka, jonka varassa pystyi liikkumaan ilman veden tarjoamaa tukea. Samoihin aikoihin ensimmäiset kasvit, maksasammalet, kehittyivät viherlevistä. Argentiinasta on löydetty 472 miljoonaa vuotta vanhoja fossiileja. Elämä maalla toi kasveille kaksi etua: tehokkaamman kaasujenvaihdon ja yhteyttämisen. Maalla vettä oli kuitenkin saatavilla vain rajoitetusti ja painovoima rajoitti pystysuuntaista kasvua. Sammalet jäivät mataliksi, mutta näille kehittyi kuivumista estävä pintakerros.

Asteroidivyöhykkeessä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä tapahtui asteroidien törmäys, jonka johdosta maahan kohdistui poikkeuksellisen runsas meteoriittisade. Lähimmät todisteet tästä löytyvät Etelä-Ruotsista, Vättern-järven etelärannalta Kinnekullasta, josta on löydetty runsain määrin meteoriitteja ordoviikkikauden meren kalkkikivikerrostumista. Elämä silloisessa matalassa meressä oli hyvin monimuotoista ja näyttää siltä, että ordoviikkikautinen meteoriittisade paremminkin kiihdytti merellisen eliömaailman monimuotoistumista kuin köyhdytti sitä. Maapallon ilmasto oli vielä lämmin ja merenpinta korkealla. Ilmasto oli kuitenkin jo vähitellen muuttumassa viileämmäksi.

Jalanjälkifossiili. Kuva: MacNaughton et al, Geology, 2002 http://geology.gsapubs.org/content/30/5/391

Ensimmäisten niveljalkaisten jalanjälkiä hiekkakivessä. Kuva: MacNaughton et al, Geology, 2002