625 miljoonaa vuotta  –  625 metriä

Härän kuvion Hyadien ja Kravun kuvion Praesepen avonaiset tähtijoukot syntyvät.

Kuva: Miguel Garcia | Wikimedia

Avonaiset tähtijoukot
Avoin tähtijoukko on ryhmittymä tähtiä, jotka ovat syntyneet suurin piirtein samaan aikaan. Niihin kuuluu enimmillään tuhatkunta tähteä. Nimitys ”avoin” tulee siitä, että tähtijoukko näyttää taivaalle sirottuneelta joukolta tähtiä, aivan kuin levinnyt timanttirasia (vrt. pallomaiset tähtijoukot). Painovoima pitää näitä tähtiä yhdessä hyvin heikosti ja ne hajoavat tavallisesti noin 100 miljoonassa vuodessa. Joskus ne voivat säilyä kuitenkin yhdessä kauemmin, jopa miljardin vuoden ajan. Avoimet tähtijoukot ovat mielenkiintoinen tähtitieteellinen tutkimuskohde, koska kaikki tähdet ovat syntyneet samoissa olosuhteissa. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki tähdet ovat täysin samanlaisia, koska avoimista tähtijoukoista löytyy hyvinkin erilaisia tähtiä.

Hyadien joukkoon kuuluu noin 300 tähteä ja se sijaitsee vain 151 valovuoden päässä. Se on meitä lähinnä oleva avonainen tähtijoukko. Hyadien kirkkaimmat tähdet muodostavat Härän tähtikuvion pään. Härän kuvion kirkkain tähti, Aldebaran, ei kuulu Hyadeihin, vaikka on näennäisesti samassa kohtaa taivasta. Aldebaran on kuitenkin paljon lähempänä, vain 65 valovuoden päässä.

Praesepen tähtijoukko sijaitsee keskellä kravun tähtikuviota noin 577 valovuoden päässä. Praesepe on latinaa ja tarkoittaa seimeä. Englanniksi käytetään myös nimitystä hunajakenno-joukko, koska joukko muistuttaa hunajakennoa. Vuonna 1609 Galileo Galilei suuntasi kaukoputkensa kohti tähtijoukkoa ja laski siihen kuuluvan 40 tähteä. Nykyisellään tähtijoukkoon arvioidaan kuuluvan tuhatkunta tähteä.