660 miljoonaa vuotta – 660 metriä

Suuri osa Maapallosta jäätiköitynyt. Jäätiköitä on jopa lähellä päiväntasaajaa ja merijäätä on paljon. Jäätiköt aiheuttavat sukupuuttoja ja tyhjentyneet ekolokerot täyttyvät lämpimämpien välikausien aikana. Ensimmäiset eläimet eli sienieläinten alkumuodot kehittyvät.

Kuva: Fahad Sulehrian

Kryogeenikausi
Kryogeenikaudella n. 850-635 miljoonaa vuotta sitten Rodinia-supermanner oli pirstoutumassa ja maapallolla oli erittäin kylmää. Planeettamme oli lähes kokonaan jäätiköiden peitossa. Tätä vaihetta kutsutaan joskus lumipallomaaksi (Snowball Earth), tai loskapalloksi, jos päiväntasaaja oli sula. Ilmaston kylmeneminen ja jäätiköityminen saivat mahdollisesti alkunsa mannerten liikkeistä ja vähäisestä tulivuoritoiminnasta. Laajat jäätiköt puolestaan heijastivat auringon säteilyä tehokkaasti takaisin avaruuteen, ja näin kylmä ilmastovaihe ruokki itse itseään. Jääkausien päättyminen saattoi liittyä mm. mannerten liikkeisiin ja päiväntasaajan ikiroutaan sitoutuneen metaanin vapautumiseen.

Jääplaneetalla oli myös sulaa vettä. Tutkijat ovat erimielisiä jäätyikö myös päiväntasaaja. Lisäksi tulivuorten tuhka olisi saattanut tummentaa jäätä, jolloin näihin lämpöä kerääviin tummiin kohtiin saattoi syntyä sulavesialueita auringon säteilyn vaikutuksesta. Myös merten syvänteet olivat luonnollisesti sulia. Sulavesien säilyminen mahdollisti tuolloisen eliölajiston, johon kuului jo monisoluisia aitotumaisia, selviytymisen ankaran ilmastovaiheen yli.

Ensimmäiset eläimet
Ensimmäiset eläimet kehittyivät todennäköisesti Kryogeenikaudella. Vanhimmat mikroskooppisen pienet pesusienifossiilit ovat 650 miljoonaa vuotta vanhoja ja joissain geneettisissä analyyseissä on arveltu huomattavasti aikaisempiakin ajankohtia. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että juuri jääplaneetan haastavat olosuhteet olisivat ajaneet kaulussiimaeliöt epäitsekkääseen yhteistyöhön, mikä olisi johtanut monisoluisuuteen ja eläinten kehittymiseen. Muitakin selityksiä on esitetty. Esimerkiksi happipitoisuus oli nousemassa ja jäätiköt vaikuttivat ravinteiden kiertoon.

Pesusienifossiili © Yin et al, PNAS, 2015

Varhainen pesusienifossiili. Tämä fossiili on ajoitettu Ediakarakaudelle 600 miljoona vuotta sitten, mutta tutkijat ovat löytäneet todisteita pesusienistä myös Kryogeenikaudelta.
Kuva: Yin, Z, Zhu, M, Davidson, E.H, Bottjer, D.J, Zhao, F. & Tafforeau, P. (2015).  PNAS, 112(12), E1453-E1460.

 

Lue lisää: Lumipallomaa