Siirry suoraan sisältöön

Satakunnan oliviinidiabaasit

1 275 miljoonaa vuotta – 1,3 kilometriä

Diabaasijuoni. (Ari Brozinski)

Satakunnassa esiintyvä kivilaji oliviinidiabaasi on peräisin Maan vaipasta ja edustaa muinaisten tulivuorten purkauskanavia. Oliviinidiabaasit ovat erinomaisia kiuaskiviä. Satakuntaan muodostuu myös hiekkakiviesiintymiä.

Satakunnan hiekkakiviesiintymät

Lounais-Suomen saaristoalueen pohjoispuolella Satakunnassa on prekambrinen, niin kutsuttu Jotuninen hiekkakiviesiintymä, joka kerrostui Porin ympäristön matalaan mereen rapakivigraniittien paikalleen asettumisen ja kiteytymisen jälkeen. Osassa näistä hiekkakivistä on näkyvillä samantapaisia aallonmerkkejä kuin nykyään muodostuu matalien hiekkarantojen hiekkaan. Tämä on esimerkki siitä, kuinka nykyiset geologiset prosessit ovat toimineet lähes koko geologisen historian ajan.

Porin ympäristön topografia on laakea, koska sen hiekkakivikerrostumat ovat pääosaksi vaaka-asentoisia. Harjavallan vesivoimala padon alapuolelta löytyy erinomainen kohde Jotunisten hiekkakivikerrostumien aallonmerkkien tarkasteluun. Muualla Satakunnassa hiekkakivi on yleensä irtaimien maalajien peittämää. Tätä hiekkakiveä tavataan Etelä-Suomessa myös jäätikön kuljettamina lohkareina.

Satakunnan oliviinidiabaasit

Suomen viimeisessä suuressa tuliperäisessä tapahtumassa maankuoreen tunkeutui jälleen vaipasta peräisin olevia magmoja, jotka kiteytyivät oliviinidiabaaseina. Näitä paikoin hyvin karkearakeisia diabaaseja on muun muassa Porin länsipuolella Reposaaren Siikarannan leirintäalueella. Myös Porin ulkopuolella sijaitseva Säpin majakkasaari koostuu oliviinidiabaaseista.

Diabaasit koostuvat oliviinista, pyrokseenista ja plagioklaasista. Niiden rakenne, jossa plagioklaasiliistakkeet ovat kiteytyneet sattumanvaraisiin suuntiin tummien mineraalien täyttäessä plagioklaasirakeiden välitiloja, tekee diabaaseista kestäviä. Tummina kivinä ne varaavat myös hyvin lämpöä, ja ne ovatkin mitä parhaimpia saunan kiuaskiviä.


Navigointi
← Edellinen aikapiste ↑ Takaisin aikajanalle ↑ Seuraava aikapiste →
Ensimmäiset levät
225 milj. v aiemmin
Monisoluisuus: Punalevät
75 milj. v myöhemmin