Siirry suoraan sisältöön

Galaksit alkavat muodostua

13 200 miljoonaa vuotta – 13,2 kilometriä

Erittäin vanhoja galakseja avaruusteleskooppi Hubblen kuvassa. (G. Illingworth et al. / R. Bouwens / HUDF09 Team / NASA / ESA)

Toisen sukupolven tähti (Pop. II), HE 1523-0901, syntyy. Tähden rautapitoisuus on vain tuhannesosa Auringon rautapitoisuudesta, minkä vuoksi planeettoja ei voi syntyä tähden ympärille. Galaksit alkavat hiljalleen muodostua. Avaruuden suurten rakenteiden välinen harva aine alkaa ionisoitua uudelleen plasmaksi.

Tähtien hassut nimet

Tähden HE 1523-0901:n nimessä HE tarkoittaa Hamburg-ESO survey ja perässä oleva numerosarja kertoo, mistä päin taivasta tähti löytyy. Tähdestä on käytetty myös nimitystä 2MASS J15260106-0911388. Nimityksiä tarkasteltaessa huomataan, että tähden paikka näyttää siirtyneen hieman, ja että 2MASS-luettelossa näyttää olevan hieman tarkempi sijainti. Ero luetteloiden numerosarjoissa johtuu kuitenkin siitä, että luetteloiden viitekoordinaatistot ovat eri ajanhetkiltä. HE luettelon viitekoordinaatisto on vuodelta 1950 ja 2MASS luettelon vuodelta 2000, ja koordinaatistot muuttuvat ajan myötä hitaasti tähtitaivaan pyörimisen eli pregession takia. Itse tähti ei ole juurikaan liikkunut taivaalla.

Harva tähti tunnetaan varsinaisesti nimellä. Useimmat tähdet tunnetaan vain luettelonumeron mukaan. Harvemmalle meistä kertoo merkintä HE 1327-2326, että kyseessä on myös yksi vanhimpia tähtiä, ja että siinä on 250 000 osaa auringon rautamäärästä. Tai että HIP 11767 onkin a Ursae Minoris tai tutummin Pohjantähti.

Plasma

Plasma eli ionisoitunut kaasu on aineen neljäs olomuoto. Muut olomuodot ovat kiinteä, neste ja kaasu. Plasma koostuu vapaista elektroneista ja ioneista. Ionit ovat atomiytimiä, joilta puuttuvat niitä kiertävät elektronit.


Navigointi
← Edellinen aikapiste ↑ Takaisin aikajanalle ↑ Seuraava aikapiste →
Ensimmäiset tähdet
240 milj. v aiemmin
Pallomaiset tähtijoukot
140 milj. v myöhemmin