1 800 miljoonaa vuotta – 1,8 kilometriä
Eteläisen ja läntisen Suomen Svekofenninen vuoristo hajoaa ja tapahtuu nopea maan kohoaminen. Maankuori muuttuu hauraaksi ja siihen muodostuu murrosvyöhykkeitä, kuten Etelä-Suomen syvät merenlahdet, Halikonlahti ja Mynälahti, saariston Kihti ja osa Suomen järvien altaista.
Vuorijonojen muodostumisen jälkeen maankuori oli hyvin paksu, mutta kevyt verrattuna alla olevaan kiviainekseen ja pyrki kohoamaan ylöspäin vuoriston kuluessa pois. Tämän seurauksena maankuori kohosi Etelä-Suomen alueella hyvin nopeasti ylöspäin 1800–1760 miljoonaa vuotta sitten. Kohotessaan kivilajit jäähtyivät ja muuttuivat hauraiksi. Kallioperä oli stabiloitumassa ja jännitykset laukesivat lohkoliikuntoina.
Näistä murrosvyöhykkeistä ovat peräisin mm Etelä-Suomen syvät merenlahdet, Halikonlahti ja Mynälahti, saariston Kihti ja osa Suomen järvien altaista. Monet murrosvyöhykkeet olivat alunperin vanhempaa alkuperää, mutta aktivoituivat 1,8 miljardia vuotta sitten. Monet näistä murrosvyöhykkeistä ovat edelleenkin kallioperämme heikoimpia osia, jotka tulee ottaa huomioon esimerkiksi kalliorakentamisessa.
Hauraan kallioperän murrosraot tarjosivat väyliä myös magmoille, jotka pääsivät kohoamaan ylöspäin maankuoressa. Näiden magmojen alkuperä on hyvin vaihteleva: osa on peräisin maan vaipasta, osa maankuoresta. Tämän ikäryhmän kiviä ovat Lounais-Suomen saaristossa tavattavat, magnetiittia sisältävät pegmatiitit eli karkearakeiset graniittijuonet sekä karbonatiitit, jotka ovat syntyneet magmasta kiteytyneestä kalsiitista. Naantalin UkkoPekan sillan kaakkoispuolella on tällainen karbonatiittijuoni. Karbonaattipitoiset fluidit ovat värjänneet Naantalin Kuparivuoren kallion punaiseksi.
← Edellinen aikapiste | ↑ Takaisin aikajanalle ↑ | Seuraava aikapiste → |
---|---|---|
Mineraalit muuntuvat 34 milj. v aiemmin |
Supermanner Columbia 100 milj. v myöhemmin |