Termipankki

  • Alkuräjähdys (fysiikka): Tapahtuma, jossa kaikki maailmankaikkeuden aine, energia ja aika saivat alkunsa. Perustuu havaintoihin etääntyvistä galakseista, ja havainnon ekstrapolointiin ajassa taaksepäin. Lisätietoa: Alkuräjähdyksestä tarkemmin
  • Asteroidi (planetologia): →Planeettoja ja →kääpiöplaneettoja pienempi mutta →meteoroideja suurempi kappale, joka kiertää Aurinkoa Neptunuksen radan sisäpuolella. Tyypillisesti kivinen tai rautainen, voi olla myös osaksi jäinen. Joskus kutsutaan myös epäselvästi planetoidiksi tai pikkuplaneetaksi.
  • Astrobiologia (astrobiologia): Tieteenala, joka tutkii elämän peruskysymyksiä: syntyä, olemusta ja kehitystä, sekä elämän edellytyksiä muilla taivaankappaleilla. Poikkitieteellinen ala tutkii asioita tähtitieteen, biologian, biokemian, →geologian, fysiikan, kemian, ym keinoin. Lisätietoa: Maan ulkopuolista elämää – onko sitä? Lisätietoa: Maan ulkopuolista elämää – onko sitä?
  • Aurinko (tähtitiede): Lähin tähtemme ja Aurinkokunnan keskus. →Maa kiertää Aurinkoa 149 miljoonan kilometrin (1 astronomisen yksikön eli 1 au:n eli 8,3 valominuutin) etäisyydellä.
  • Bolidi (planetologia): →meteori
  • Eksokuu (tähtitiede): Muun tähden kuin →Aurigon vaikutuspiirissä oleva →kuu.
  • Eksoplaneetta (tähtitiede): Muuta tähteä kuin →Aurinkoa kiertävä →planeetta.
  • Elämä (biologia): Biologisia prosesseja ylläpitäviltä eläviltä olennoilta löytyvä ominaisuus. Elämän yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Yhteistä eläville olennoille on mm. soluihin perustuva aineenvaihdunta, kasvu ja lisääntyminen, sekä periytyvä DNA/RNA-pohjainen informaatio. Kaikki tuntemamme elämä on peräisin Maasta, ja koostuu lähinnä hiilestä, vedystä, typestä sekä hapesta. Lisätietoa: Mitä elämä on?
  • Evoluutio (biologia): Sukupolvien myötä tapahtuvaa muutosta eliöiden periytyvissä ominaisuuksissa. Evoluution prosesseja ovat luonnonvalinta, mutaatiot, geneettinen ajautuminen ja liftaaminen, sekä geenivirta. Joskus puhutaan myös →kulttuurievoluutiosta. Lisätietoa: Ihmisen evoluutio
  • Fotosynteesi (biologia): Auringon säteilyn avulla tapahtuvaa →yhteyttämistä, jossa saatu energia sidotaan orgaanisten yhdisteiden kemialliseksi energiaksi. Fotosynteesiin kykenevät vihreät kasvit, syanobakteerit, sekä levät. Ks. myös →kemosynteesi. Lisätietoa: Fotosynteesin varhaishistoria
  • Galaksi (tähtitiede): Painovoiman koossapitämä suuri rakenne avaruudessa. Koostuu tähdistä, kaasusta, pölystä ja pimeästä aineesta. Järjestäytyneet painovoiman vaikutuksesta useimmiten muutaman galaksin galaksiryhmiksi, kymmenien galaksien galaksijoukoiksi, ja edelleen galaksien superjoukoiksi. Erisnimi Galaksi tarkoittaa omaa →Linnunrataamme.
  • Galaksien superjoukko (tähtitiede): galaksi
  • Galaksijoukko (tähtitiede): galaksi
  • Galaksiryhmä (tähtitiede): galaksi
  • Geologia (geologia): Tieteenala, joka tutkii maankuoren kiviä ja niitä synnyttäviä ja muokkaavia prosesseja. Selvittää Maan historiaa, rakennetta, koostumusta ym. Lisätietoa: Geologiset aikakaudet
  • Geologiset aikakaudet (geologia): Geologiseen stratigrafiaan perustuva mittausmenetelmä, jossa Maan historia jaetaan yhteisesti sovittuihin ajanjaksoihin: eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin ja vaiheisiin. Lisätietoa: Geologiset aikakaudet
  • Hominidi (biologia): →isot ihmisapinat
  • Hominidae (biologia): →isot ihmisapinat
  • Hominini (biologia): Oma lajimme ja lähimmät sukulaisemme. →Taksonominen tribus →isojen ihmisapinoiden heimossa. Siihen kuuluvat suku →ihmiset, sukupuuttoon kuollut alatribus Australopithecina, sekä joidenkin mukaan myös Pan-suku (simpanssi ja bonobo). Lisätietoa: Ihmisen evoluutio
  • Homo (biologia): →ihmiset
  • Homo sapiens (biologia): →ihminen
  • Ihminen (biologia): Homo sapiens, nykyihminen, oma eläinlajimme. Kuuluu →taksonomisesti nisäkkäiden luokkaan, kädellisten lahkoon, →isojen ihmisapinoiden heimoon, →hominini-tribukseen ja →ihmisten sukuun (ollen myös suvun ainoa elossa oleva edustaja). Laajimmalle levittäytynyt eläinlaji. Lähimmät elossa olevat sukulaislajit ovat simpanssi ja bonobo. Lisätietoa: Ihmisen evoluutio
  • Ihmiset (biologia): Oma lajimme ja lähimmät sukulaisemme. Ihmisten suku Homo, kuuluu →taksonomisesti →hominini-tribukseen →isojen ihmisapinoiden heimossa. Sisältää useita sukupuuttoon kuolleita lajeja (esim. H. habilis, H. erectus, H. heidelbergensis, H. neanderthalensis, H. florensis), ja yhä elossa oleva H. sapiens (→ihminen). Lisätietoa: Ihmisen evoluutio
  • Ilmastonmuutos (geofysiikka): Merkittävä pitkän aikavälin muutos ilmastossa. Aiheutuu esim. muutoksista seutaavissa: mannerlaattojen paikat, →Auringon aktiivisuus, →Maan rata, vulkaaninen toiminta, biologinen toiminta. Lisätietoa: Mikä muuttaa Maan ilmastoa?
  • Isot ihmisapinat (biologia): Oma lajimme ja lähimmät sukulaisemme. →Taksonominen heimo Hominidae kädellisten lahkossa, kutsutaan myös hominideiksi. Sisältää kahdeksan elossa olevaa lajia: borneon-, sumatran- ja tapanulioranki; itäinen ja läntinen gorilla, kolme lajia →hominini-tribuksessa (eli bonobo, simpanssi ja →ihminen). Lisäksi useita sukupuuttoon kuolleita lajeja.
  • Kemosynteesi (biologia): Epäorgaanisten yhdisteiden hapettamisesta saadulla energialla tapahtuvaa →yhteyttämistä, jossa tuo energia sidotaan orgaanisten yhdisteiden kemialliseksi energiaksi.
  • Komeetta (Planetologia): Aurinkoa erittäin elliptisellä radalla kiertävä pienkappale, joka koostuu suurelta osin erilaisista jäistä. Lähellä Aurinkoa komeetasta irtoaa kaasua ja pölyä, jotka muodostavat diffuusin halon (koman) ja pyrstön. Raja komeetan ja →asteroidin välillä on häilyvä.
  • Kulttuurievoluutio (historia): Yhteiskunnan tietojen, taitojen ja tapojen kehittymistä ja muuttumista sukupolvien saatossa. Verrattavissa jossain mielessä biologiseen →evoluutioon. Lisätietoa: Kulttuurievoluutio
  • Kuu (planetologia): →Aurinkoa kiertävää kappaletta, kuten →planeettaa, →kääpiöplaneettaa, →asteroidia, tai transneptunista kappaletta kiertävä kappale. Tunnetaan myös nimellä satelliitti; tekokuu tarkoittaa keinotekoista satelliittia. Erisnimi Kuu tarkoittaa oman planeettamme →Maan kiertolaista.
  • Kääpiöplaneetta (planetologia): →Aurinkoa kiertävä jotakuinkin pallomainen kappale. Ero →planeettaan on, että kääpiöplaneetta ei ole riittävän massiivinen dominoidakseen rataansa. Näin ollen sen radan läheisyydessä kiertää muitakin merkittävän kokoisia kappaleita. Aurinkokunnasta tunnetaan viisi hyväksytyä kääpiöplaneettaa (Ceres, Eris, Haumea, Makemake, Pluto) sekä 3–50 kääpiöplaneetan kriteerit täyttävää kappaletta.
  • Linnunrata (tähtitiede): Oma galaksimme. Sauvaspiraaligalaksi, jonka läpimitta on noin 150 000–200 000 valovuotta ja jossa on 100–400 miljoonaa tähteä. →Aurinko sijaitsee noin 26 000 valovuoden etäisyydellä Linnunradan keskustasta, jossa sijaitsee noin 4 100 000 Auringon massainen musta aukko (Sagittarius A*).
  • Lumipallomaa (geofysiikka): Maan kehitysvaihe, jossa pinta oli (lähes) kokonaan jään peitossa. Lisätietoa: Lumipallomaa
  • Maa (planetologia): Oma →planeettamme, erisnimeltään Maa eli Tellus, kutsutaan myös maapalloksi. Aurinkokunnan suurin kiinteäkuorinen kappale ja viidenneksi suurin planeetta. Ainoa taivaankappale maailmankaikkeudessa, jolla tiedetään esiintyvän elämää. Lisätietoa: Kuinka Maa toimii?
  • Maapallo (planetologia): →Maa
  • Meteori (planetologia): Taivaalla kirkkaana viiruna näkyvä valoilmiö. Syntyy pienen →meteoroidin törmätessä planeetan tai kuun kaasukehään ja ionisoidessa eteensä pakkaantuvaa kaasua. Tunnetaan myös tähdenlentona. Erittäin kirkas ja usein savuvanan jälkeensä jättävä meteori on nimeltään tulipallo tai bolidi, joka saattaa ilmalentonsa aikana räjähtää sekä pudottaa pinnalle →meteoriitteja.
  • Meteoriitti (planetologia): Maan pinnalle avaruudesta pudonnut kivi, jolla on tuoreena ohut sulamiskuori. Palanen joko →meteoroidia, →asteroidia, →komeettaa tai toista kiinteäkuorista →planeettaa tai →kuuta. Lisätietoa: Meteoriitit kertovat oloista muualla
  • Meteoroidi (planetologia): Aurinkoa kiertävä pienkappale, joka on →asteroidin tai →komeetan palanen. Läpimitan yläraja on 1–10 metriä. Maapalloon törmätessään meteoroidi näkyy →meteorina, ja pinnalle selvinnyt osa tunnetaan →meteoriittina.
  • Nykyihminen (biologia): →ihminen
  • Paleontologia (paleontologia): Tieteenala, joka tutkii elämän historiaa erityisesti fossiilien avulla. Poikkitieteellinen ala, pääasiassa geologian ja biologian välissä. Lisätietoa: Paleontologia, taksonomia ja systematiikka
  • Planeetta (planetologia): →Aurinkoa kiertävä jotakuinkin pallomainen kappale, joka on riittävän suurimassainen että dominoi kiertorataansa niin, ettei sen läheisyydessä voi liikkua muita merkittävän kokoisia kappaleita. Planeettoja on kahdeksan: Merkurius, Venus, →Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Ks. myös →kääpiöplaneetta, →eksoplaneetta.
  • Planetologia (planetologia): Tieteenala, joka tutkii Aurinkokunnan kiinteäkuorisia kappaleita (→planeettoja, →kääpiöplaneettoja, →asteroideja, →komeettoja, →kuita). Poikkitieteellinen ala tutkii asioita tähtitieteen, →geologian, fysiikan, kemian, ym keinoin.
  • Pyrstötähti (planetologia): →komeetta
  • Satelliitti (planetologia): →kuu
  • Systematiikka (biologia): →taksonomia
  • Taksonomia (biologia): Tieteenala, joka tutkii eliöiden sukulaisuussuhteiden, määrittelyn ja luokittelun käytännöllisiä ongelmia. Systematiikka pohtii samoja asioita teoreettisesti. Lisätietoa: Paleontologia, taksonomia ja systematiikka
  • Tellus (planetologia): →Maa
  • Tulipallo (planetologia): →meteori
  • Tähdenlento (planetologia): →meteori
  • Yhteyttäminen (biologia): Eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Esimerkkinä →fotosynteesi ja →kemosynteesi. Lisätietoa: Fotosynteesin varhaishistoria