Listauksemme netin mielenkiintoisimmista suomenkielisistä maailmankaikkeuden kehitystä ja tieteellistä maailmankuvaa sivuavista blogeista. Blogit on järjestetty neljään suurpiirteiseen listaan. Huom! Jos tiedät listasta puuttuvan blogin, lähetä oitis vinkkisi meille!
- Tähtitiede ja fysiikka: Avaruusmatka (Jukka Salimäki), Kosmokseen kirjoitettua (Syksy Räsänen / Ursa), Otsikon takana (Anne Liljeström / Ursa), Rajankäyntiä (Teppo Mattsson / Tiede), Taivaan tähden (Markus Hotakainen / Suomen Kuvalehti), Taivas takapihalla (Emma Bruus / Ursa), Terveisiä kiertoradalta (Jari Mäkinen / Ursa)
- Geotieteet ja meteorologia: Geosight (kirjoittaja vaihtelee / Geologian tutkimuskeskus), Ilmastopaneeli (kirjoittaja vaihtelee / Ilmastopaneeli), Kraatterin reunalla (Teemu Öhman / Ursa), Ilmastotieto (kirjoittaja vaihtelee / Ilmastotieto), Vihreäkiven arvoitus (Elina Lehtonen)
- Biotieteet ja paleontologia: Biodiversiteetti (kirjoittaja vaihtelee / Turun yliopisto), Elämän keitaita (Kirsi Lehto / Ursa), Erään planeetan ihmeitä (Maija Karala), Kaiken takana on loinen (Tuomas Aivelo / Tiede), Luken blogiartikkelit (kirjoittaja vaihtelee / Luonnonvarakeskus)
- Yhteiskunta, ihminen ja tiede: Antroblogi (vaihtelee / Antroblogi), Havaintoja ja Ratkaisuja (kirjoittaja vaihtelee / Suomen ympäristökeskus), Passiivi-identiteetti (Jani-Petri Martikainen), Tarinoita tieteestä (Tiina Raevaara / Suomen Kuvalehti), Tervettä skeptisyyttä (Pauli Ohukainen)
Blogeja tähtitieteestä, avaruudesta ja miksei fysiikastakin
- Muisto läheisestä yhteydestäby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 31.8.2021
Kosminen mikroaaltotausta on vanhinta valoa. Se irtosi aineesta, kun maailmankaikkeus oli 380 000 vuoden ikäinen. Sitä ennen lämpötila oli niin korkea, että atomit eivät pysyneet kasassa, vaan […]
- Avaruus laajenee ilman voimaaby Rajankäyntiä on 30.8.2021
Liike tarvitsee voiman, tietää antiikkinen viisaus. Missä liike, siellä voima. Ajatus on ajattoman suosittu. Siinä on vain yksi ongelma. Se ei pidä paikkansa. Kappaleet näyttävät […]
- Vieraskynä: Vuosi Einsteinin jalanjäljissäby blogadmin (Otsikon takana) on 20.8.2021
Heikki Oja Sovin vuosi sitten Ursan kanssa, että kirjoittaisin kirjan Einsteinista. Työnimenä on Einsteinin perintö. Mitä Albert Einstein ennusti oikein – ja mitä väärin. Einsteinin suuhun […]
- Kuratoitu läpileikkausby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 9.8.2021
Viime viikolla oli merkittävä vuotuinen kosmologiakonferenssi COSMO. Tällä kertaa se järjestettiin Yhdysvaltojen Illinois’n yliopistossa ja pidettiin etänä. COSMO-konferenssien sarja alkoi […]
- Olen materialisti, mutta en materialistiby Rajankäyntiä on 30.7.2021
Yksinkertainen ajattelu hukuttaa tärkeitä eroja. Puheissa ja viesteissä sanat ja merkitykset sekoittuvat. Yksi tarkoittaa yhtä, toinen...Lue lisää
- Hienosta karkeaanby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 29.6.2021
Joskus törmää käsitykseen, että fysiikka on täsmällistä kuten matematiikka; jotkut puhuvat ”eksakteista tieteistä”. On kuitenkin erilaisia täsmällisyyden asteita, ja fyysikot ja […]
- Näin vertaat omenoita ja appelsiinejaby Rajankäyntiä on 28.6.2021
Omenoita ja appelsiineja ei voi verrata, valistaa kuuluisa lauseparsi. Sanonnan tarkoitus on moittia yhteismitattomien asioiden rinnastamisesta. Eli todeta, että olet sortunut […]
- Sankarien riisumistaby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 22.6.2021
Tammikuisessa monimuotoisuuteen ja naisten asemaan fysiikassa keskittyvän NORNDiP-verkoston konferenssissa suositeltiin antropologi Sharon Traweekin teosta Beamtimes and Lifetimes: The World of High […]
- Päihtyneiden hortoilu on kaunista taidetta ja arvokasta tiedettäby Rajankäyntiä on 30.5.2021
Toriaukion keskeltä lähtee liikkeelle päihtyneitä. Tarkkaillaan joukkion jakaumaa suoraan ylhäältä, dronekameran kuvasta. Päihtyneet ovat toisilleen täysin näkymättömiä eivätkä […]
- Suti ja vasaraby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 30.5.2021
Hiukkaskiihdyttimissä voi löytää uusia hiukkasia kahdella tavalla. Suoraviivaisinta on iskeä kaksi hiukkasta toisiinsa niin kovaa, että törmäyksessä syntyy etsitty hiukkanen. Toisaalta […]
- Ekologinen eläintarhaby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 26.5.2021
Kirjoitin kymmenen vuotta sitten mustista aukoista seuraavasti: ”Tällä hetkellä mustat aukot ovat tunnetun fysiikan rajalla: enemmän kuin pelkkiä arveluita, mutta vailla kiistatonta […]
- Taide ja taivasby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 25.5.2021
Puhun tiistaina 8.6. joskus välillä kello 16-19 Taideyliopiston tilaisuudessa Taide ja tähtitaivas. Tilaisuus järjestetään Hietsun Paviljongissa Helsingissä. Sinne on ilmainen pääsy. […]
- Onko kiertoradalla pian neljä avaruusasemaa? Tilaa tarvitaan turisteille ja tietokonesaleille.by Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 3.5.2021
Kiina laukaisi torstaina 29.4. aamulla avaruuteen uuden avaruusasemansa ensimmäisen moduulin. Se toimii keskuksena suurelle kiinalaiselle avaruusasemalle, Tianhelle. Kyseessä on jo kolmas Kiinan […]
- Kun huonompi rokote on parempiby Rajankäyntiä on 29.4.2021
Uusi tappajavirus saapuu. Virustautia vastaan onnistutaan onneksi kehittämään nopeasti tehokas rokote. Itse asiassa kaksikin rokotetta. Mutta vain toisen voi valita. Kumpi vaihtoehdoista on […]
- Kivikuvun allaby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 29.4.2021
Koeryhmän ANAIS edustaja Susana Cebrián Zarazogan yliopistosta Espanjasta puhui eilen Helsingin yliopiston kosmologiaseminaarien sarjassa viime kuussa julkistetuista tuloksista pimeän aineen […]
- SpaceX vie seuraavat astronautit Kuun kamaralle ja tähtää jo Marsiinby Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 17.4.2021
Teknoguru Elon Muskista voi olla montaa mieltä, mutta sitä miten hän on rakentanut SpaceX -yhtiöstään olennaisen osan maailman avaruustoimintaa, ei voi kuin ihailla. Yhtiö on juuri […]
- Mitä siis on aika?by Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 13.4.2021
Kirjoitin Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen lehteen Rihveli ajan olemuksesta. Artikkeli alkaa näin: Jotkut fyysikot tykkäävät siteerata Aurelius Augustinuksen (joka tuli tunnetuksi […]
- Toivo elääby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 8.4.2021
Eilen hiukkasfyysikot kohisivat kun tutkimuskeskus Fermilabin koeryhmä julkaisi uuden mittauksen myonin magneettisesta momentista. Lehdistötiedotteen mukaan tulos eroaa merkittävästi […]
- Koulussa oppii paljon tietoa, mutta vähän tiedettäby Rajankäyntiä on 31.3.2021
Koulussa opitaan paljon tietoa, mutta liian vähän tiedettä. Tämä on omiin kokemuksiin ja koulumaailmasta tekemiini havaintoihin perustuva mielipide. Tiedon ylikorostumiseen on useita […]
- Hubblen avaruusteleskooppi on vaikeuksissa – kestääkö legenda seuraajansa tuloon saakka?by Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 9.3.2021
Viime sunnuntaina noin klo 11 Suomen aikaa avaruusteleskooppi Hubble meni tilttiin. Se keskeytti toimintansa ja asettui automaattisesti varotilaan, missä se pitää päällä vain kaikkein […]
- Savanniaapan kvanttifysiikkaaby Rajankäyntiä on 27.2.2021
Aivot ovat karkea mittalaite. Ne kiteyttävät aistien keräämästä tietotulvasta yksinkertaisen havaintomaailman, mikä palvelee omistajansa geenien itsekästä leviämistä. Omat aivomme ovat […]
- Haluatko astronautiksi? Kohta se on taas mahdollista.by Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 16.2.2021
Euroopan avaruusjärjestö etsii työkavereita kuvassa olevalle vakava-ilmeiselle kuusikolle. Siinä ovat edellisen astronauttirekrytoinnin valitut, ESAn niin sanottu Astronauttiluokka 2009 kuvattuna […]
- Vieraskynä: Lue ja kirjoitaby blogadmin (Otsikon takana) on 4.2.2021
Tommi Tenkanen Edellisessä blogitekstissäni kerroin tietokirjan kirjoittamisprosessista. Lupasin siinä myös päivittää tuleviin teksteihini kuulumisia uuden mustia aukkoja käsittelevän […]
- Suomalaissatelliittien määrä ylitti kymmenen – avaruusvuodesta 2021 on tulossa huimaby Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 1.2.2021
Noin vuosi sitten povasin tällä blogipalstalla sitä, että vuodesta 2020 tulee todella jännittävä ja käänteentekeväkin. No, se oli, ja vuosi jää varmasti historiankirjoihin, mutta […]
- Harhan ja hajonnan tasapainoby Rajankäyntiä on 30.1.2021
Ota kasa matemaattisia malleja. Tee havaintoja. Vertaa malleja havaintoihin. Valitse malli, joka sopii parhaiten havaintoaineistoon. Laske mallista ennusteita. Vertaa ennusteita uusiin havaintoihin. […]
- Tarvitsevatko fyysikot filosofiaa?by Rajankäyntiä on 22.12.2020
Liidut kirskuvat. Fyysikot ahertavat työssään. Taulu täyttyy matemaattisista kaavoista, mutta kukaan ei sano sanaakaan. Liitu katkeaa. Tutkija katsoo toverinsa kaavaa. Sitten omaansa. Lopulta […]
- Miksi Starshipin räjähdyksestä kannattaa olla iloinen?by Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 10.12.2020
Tällä viikolla kuollut, ensimmäisenä äänen nopeutta nopeammin lentänyt koelentäjälegenda Chuck Yager on sanonut, että hyvä laskeutuminen on sellainen, minkä jälkeen lentäjä voi […]
- Vieraskynä: Miten tietokirja syntyy?by blogadmin (Otsikon takana) on 1.12.2020
Tommi Tenkanen Kirjaidea mielessä? Minulla niitä on jatkuvasti useita. Yhdet ovat hyviä, toiset kehityskelpoisia ja kolmannet luokattomia. Toisinaan joku toinenkin uskoo ideoihini, tai sitten […]
- Tilastot kertovat yksilöstä, vaikka päinvastaista toistellaanby Rajankäyntiä on 30.11.2020
Psykologian professori Markus Jokela "korostaa, että tukevatkaan tilastolliset totuudet eivät koskaan kerro yksilöstä mitään". Eivät koskaan. Mitään. Tämä todella on sanatarkka lainaus […]
- Kun kierrätyskama on parempaa kuin uusiby Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 20.11.2020
Satelliitteja avaruuteen laukaisevien rakettien kehityksessä on viime viikkoina otettu kolme pientä, suurta harppausta eteenpäin. Viime yönä Rocket Lab -yhtiöstä tuli toinen rakettilaukaisija, […]
Blogeja kivistä ja geotieteistä, myös meteorologiasta ja ilmastoasioista
- Ilmastopolitiikka, hiilineutraaliustavoite ja budjettiriihi 2021 – ajatuksia ja ehdotuksiaby Sally Weaver (Blogi – Ilmastopaneeli.fi) on 7.9.2021
Budjettiriihessä päätetään, mihin yhteiskunnassa halutaan tulevana vuonna panostaa ja kuinka kansantaloutta hoidetaan. Me ilmastopaneelissa näemme, että määrätietoinen ja merkittävä […]
- Apollo 15 ja astronauttien merkitys planeettageologiassaby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 31.8.2021
Heinä–elokuun taitteessa vietettiin Apollo 15 -lennon 50-vuotisjuhlia. Kekkereihin oli syytäkin, sillä kyseessä oli monella tapaa käänteentekevä kuumatka. Se oli myös erinomainen esimerkki […]
- Ilmastopaneelin mukaan energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää Suomen ilmastopäästöjäby Sanna Autere (Blogi – Ilmastopaneeli.fi) on 20.8.2021
Muun muassa Talouselämässä ja Kauppalehdessä 18.8.2021 julkaistu Suomen ekomodernistit ry:n (SEM) kritiikki Ilmastopaneelin sähköistymismuistion skenaarioiden lähtöoletuksia kohtaan perustuu […]
- Miksi turvepeltoja tarvitaan ilmastotalkoisiin?by Sanna Autere (Blogi – Ilmastopaneeli.fi) on 19.8.2021
IPCC:n uusin arviointiraportti korosti nopeiden ilmastotoimien merkitystä ja EU:n tilintarkastustuomioistuimen raportti nosti esiin huolen maatalouden ilmastotoimien tehottomuudesta. Suomessa […]
- Polkupyörän historian geologinen käänneby Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 9.8.2021
Kesäkuussa 1817 saksalainen keksijä Karl von Drais ohjaa kehittämänsä kahden pyörän päällä liikkuvan potkupyöränsä tielle, joka johtaa Mannheimin kaupungista kohti Schwetzingenia. Se on […]
- Ganymedes ja Junoby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 30.6.2021
Näin helteisen pride-kuukauden päätteeksi voi hyvin jäähdytellä aurinkokuntamme jäisen homokuun seurassa. NASAn Jupiteria kiertävä Juno-luotain teki nimittäin 7.6.2021 ensimmäisen […]
- Mayojen lasipallerot, Pantasman kraatteri ja tektiititby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 31.5.2021
Tikalin lasilöydöt Tikal on muinainen maya-kaupunki Guatemalan koillisosassa. Sen kukoistuskausi oli noin vuosina 200–850, jolloin Tikalista hallittiin suurta osaa mayojen valtakunnasta. Nykyisin […]
- Touchdown Etelämantereella?by Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 30.4.2021
Euroopan avaruusjärjestössä (ESA) ja YK:n avaruusasioiden osastolla (UNOOSA, United Nations Office for Outer Space Affairs) pelattiin tällä viikolla kovilla panoksilla. Paino on sanalla […]
- Donitsi kulhossa – Mitä konsentrisesti muokatut kraatterit ovat?by Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 1.4.2021
”Kun olet nähnyt yhden kraatterin, olet nähnyt ne kaikki.” Suunnilleen näillä sanoilla aikoinaan naljaili Venuksen vulkanotektonisiin rakenteisiin ja Marsin muinaisiin uomiin erikoistunut […]
- Perseverance, Ingenuity ja Jezero-kraatterin tumman kerroksen ikäby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 30.3.2021
Viime aikojen Mars-uutisointia seuratessa ei ole voinut jäädä epäselväksi, että NASA aikoo testata Ingenuity-helikopteriaan kenties jo seuraavan reilun viikon sisällä. Perseverance-mönkijän […]
- Venus ja Afroditeby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 1.3.2021
Kulunut helmikuu on ollut jatkuvaa Mars-juhlaa. Kaksi alusta onnistuneesti kiertoradalle ja kolmas pinnalle on häkellyttävä onnistumisprosentti vallankin kun ottaa huomioon, että kaksi […]
- Alabamasta Kuun karttoihinby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 26.2.2021
Internetistä löytyy roppakaupalla huijarifirmoja, joilta voi ostaa kalliin paperinpalan, jolla pystyy ”todistamaan” juuri hankkineensa tontin Kuusta tai Marsista. Vastaavanlaisen […]
- Ilmastonmuutoksen sopeutumispolitiikka – mitä Suomessa on saavutettu?by Sally Weaver (Blogi – Ilmastopaneeli.fi) on 11.2.2021
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on olennainen osa ilmastotoimia päästöjen vähentämisen, eli ilmastonmuutoksen hillinnän, rinnalla. Suunniteltu sopeutuminen tarkoittaa ennakoivia toimia, […]
- Kuun törmäysaltaat ja meret – kaksi eri asiaaby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 1.2.2021
Kuun geologisen historian perusteiden ymmärtämisessä on muutama oleellinen seikka. Ensinnäkin Kuu syntyi – tai ainakin valtaosa tutkijoista nykyisin uskoo sen syntyneen – kun suunnilleen […]
- Värinää kraatterin reunallaby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 28.1.2021
Aamuyöllä 9.12.1972 kraatterin reunalla tärisi. Sen seurauksena useiden metrien läpimittaisia lohkareita syöksyi alas kraatterin rinnettä satojen metrien ja jopa kilometrien matkan. Henkilö- […]
- Hautakivet kuhisevat elämääby Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 31.10.2020
Lämpötilan ja kosteuden vaihtelua, vähän ravinteita sekä altistumista UV-säteilylle. Hautakivet eivät äkkiseltään vaikuta elämän tyyssijalta. Kolmelta mantereelta ja yhdeksältä eri […]
- Esittelyssä Heli Peltola: ”Metsien käytössä on mahdollista löytää tasapaino, jossa metsät toimivat niin hiilinieluina kuin biomassan lähteenä”by Taina Rinta-Kauhajärvi (Blogi – Ilmastopaneeli.fi) on 28.10.2020
Uusi ilmastopanelisti, professori Heli Peltola tutkii metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä metsätuhoriskien hallintaa muuttuvassa ilmastossa. Peltolan mukaan metsien rooli […]
- Esittelyssä Timo Vesala: ”Nieluista on pidettävä huolta, vähintään niiden nykytaso on säilytettävä”by Taina Rinta-Kauhajärvi (Blogi – Ilmastopaneeli.fi) on 16.6.2020
Toista kertaa Ilmastopaneelin jäsenenä toimivalla Helsingin yliopiston meteorologian professorilla Timo Vesalalla on kokemusta niin IPCC-prosessista kuin kansainvälisen ICOS-tutkimusasemaverkoston […]
- Esittelyssä Annukka Vainio: ”Ilmastonmuutos tulisi nähdä yhteiskunnallisena ongelmana, pelkkä luonnontieteellinen näkökulma ei riitä”by Taina Rinta-Kauhajärvi (Blogi – Ilmastopaneeli.fi) on 12.6.2020
Uusi ilmastopanelisti Annukka Vainio toimii apulaisprofessorina Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutissa. Vainion tutkimuskohteena on kestävä käyttäytymismuutos, jossa tutkitaan, […]
- Norppapolku ja sen salaisuusby Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 11.6.2020
Geologia on kivaa kesälomallakin. Tästä syystä viime kesänä lomakohteekseni valikoitui Saimaa Geopark. Liittyipä kohdevalintaan sekin, että Savonlinnan lörtsyt olivat vain kivenheiton […]
- Esittelyssä Jarek Kurnitski: ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida rakennetussa ympäristössä” by Taina Rinta-Kauhajärvi (Blogi – Ilmastopaneeli.fi) on 10.6.2020
Uusi ilmastopanelisti, professori Jarek Kurnitski on erikoistunut nollapäästöiseen rakentamiseen ja rakennusten energiankulutukseen. Kurnitskin mukaan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen […]
- Esittelyssä Jyri Seppälä: ”Suomen tulisi esimerkillään näyttää, että muutos ilmaston hyväksi on mahdollista”by Taina Rinta-Kauhajärvi (Blogi – Ilmastopaneeli.fi) on 9.6.2020
Ilmastopanelisti, professori Jyri Seppälä on ollut mukana Ilmastopaneelissa sen alusta saakka. Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajana toimivan Seppälän mukaan […]
- Merellinen muovismoothieby Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 6.6.2020
Joko korona-arki väsyttää? Tämä energiapitoinen smoothie antaa kesäpäiviin virtaa. Resepti lopussa. Maapallo 200 miljoonaa vuotta sitten: meressä vilistää mikroskooppisen pieniä eliöitä, […]
- Esittelyssä Jukka Käyhkö: ”Ilmastotietoisuus ohjaa suomalaisia kestäviin valintoihin”by Taina Rinta-Kauhajärvi (Blogi – Ilmastopaneeli.fi) on 2.6.2020
Uusi ilmastopanelisti, Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö, tuo Ilmastopaneeliin monitieteellistä osaamista. Käyhkö näkee ilmastonmuutoksen oireena kestämättömästä […]
- Geologisia havaintoja – luettelorunoutta arkistojen aarteistaby Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 11.5.2020
Historian havinaa, uraa uurtavia tutkimusartikkeleita, jännittäviä knoppitietoja, tutkijoita kautta aikojen ja mutia arkistojen aarteita. Suomen Geologinen Seura on viimeisen kuukauden aikana […]
- Havaintoja paleoklimatologisten artikkelien aikajakaumasta Nature Geoscience -lehdessäby Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 15.1.2020
Kuinka paljon eri geologiset ajanjaksot ovat esillä paleoklimatologisissa tieteellisissä artikkeleissa? Saako joku ajanjaksoista paistatella enemmän tutkimuksen parrasvaloissa toisiin verrattuina? […]
- Science Blog: Studying the graphitization temperature and degree of graphite crystallinity with Raman spectroscopyby Päivi Kuikka-Niemi (Geosight) on 15.1.2020
Introduction Previous studies have demonstrated that Raman spectroscopy is an excellent tool for studying the degree of graphitization of carbonaceous material (CM), a method that in the case of […]
- Tiedehaiku: zirkoni // Sciku: zirconby Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 20.12.2019
Zirkoni Aikakapseli: tuo kadonneet mantereet, menneen näkyviin. Kun geologi haluaa tietää kiven, etenkin hyvin vanhan kiven, iän, kääntyy katse joidenkin kivien sisältämään […]
- Järnefeltin ‘Kolilta’ geologin silminby Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 9.12.2019
Kuvittele aaltopäiden edestakainen liike ja meren kohina. Se, kuinka vesi keinuttaa kvartsijyväsiä ja huljuttelee ne mutkitteleviksi aallonmerkeiksi matalaan rantaveteen. Sisämaahan avautuu […]
- Geoblogi: Rikastushiekan hyötykäyttö kovettuvana kaivostäyttömateriaalina ja sementtiä korvaavat sekundaariset raaka-aineetby Kristina Karvonen (Geosight) on 4.12.2019
Geologian tutkimuskeskus (GTK) tarttuu rohkeasti uusiin tutkimusaiheisiin, edistäen kestävien ja hyödyllisten teknologioiden käyttöönottoa yhteiskunnan kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. […]
Blogeja elävästä elämästä ja hieman jo kuolleestakin
- Elonkirjon muutosten ymmärtämiseen tarvitaan myös humanistista tutkimustietoaby Turun yliopisto (biodiversiteetti – Turun yliopiston blogi) on 14.9.2021
Suomen merialueen elonkirjossa on tapahtunut viimeisten vuosisatojen aikana monenlaisia muutoksia. Mereltä ja sen rannoilta on muun muassa kadonnut eläin- ja... The post Elonkirjon muutosten […]
- Askartelua pääkirjoitustoimituksessaby Kaiken takana on loinen on 3.9.2021
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksesta tulee mieleen valkoisen ylivallan edustajat tekemässä geenitestejä: tavallaan lämmittää mieltä, että tiede otetaan tosissaan, mutta vähän […]
- Loisen perimä avaa ikkunan evoluutioonby Kaiken takana on loinen on 27.8.2021
Tutkijan työssä kieltämättä leipiintyy. Tutkimukset, tulokset ja kuvaajat sekoittuvat yhdeksi mössöksi, josta lähinnä poimii tietyn palasen tuolta, toisen sieltä. Suurin osa julkaisuista ei […]
- Ekosysteemipalveluista eteenpäinby Kaiken takana on loinen on 13.8.2021
Uteliaan ihmisen taakkana ovat kaninkolot, joihin voi yllättäen tipahtaa, kun yrittää selvittää mistä on kyse. Tällä viikolla päädyin ekosysteemipalveluiden kaninkoloon. Kirjoitan Tiede […]
- Villieläinkaupan rooli taudinaiheuttajien levittäjänä epävarmaby Kaiken takana on loinen on 19.7.2021
Koronaviruspandemian syyllisten etsintä lähti vauhtiin Wuhanin eläintorilta, joka nousi merkittävään rooliin pandemian alkumetreillä. Nyt tiedämme, että eläintori ei ollut ainoa tai […]
- Kuka pelastaisi loiset?by Kaiken takana on loinen on 28.6.2021
Monissa lajiryhmissä on iso määrä uhanalaisia lajeja. Esimerkiksi sammakkoeläimistä joka kolmas on uhanalainen. Kädellisistä yli puolet on uhanalaisia ja näiden sisällä esimerkiksi […]
- Ihmiset saivat koirilta uuden koronaviruksen ja kukaan ei huomannut vuosiinby Kaiken takana on loinen on 18.6.2021
Pandemiantorjunnan keskeinen kysymys on, että miten pystymme estää pandemian syntymisen. Järjestelmän pitää pystyä vähentämään muilta eläimiltä ihmisille tarttuvien virusten määrää. […]
- Forest relevant targets in EU policy instruments – what are they and can their progress be measured using the pan-European Criteria and Indicator for Sustainable Forest Management (SFM)?by susannnahamalainen (Blog Posts – Luonnonvarakeskus) on 17.6.2021
Are there EU policy instruments with specific targets that are relevant to forest policy and management? What are these targets, and can progress of the targets be measured using the pan-European […]
- What is RECOMS? In the final event we talk about Spaces of Possibilityby Ulla Ramstadius (Blog Posts – Luonnonvarakeskus) on 4.6.2021
For the past three years Luke has been a partner … Artikkeli What is RECOMS? In the final event we talk about Spaces of Possibility julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.
- Milk or oat milk? – NEPGa brings nutrition to food’s environmental impact assessmentsby Johanna Leppänen (Blog Posts – Luonnonvarakeskus) on 2.6.2021
During the current climate crisis, there is great demand for … Artikkeli Milk or oat milk? – NEPGa brings nutrition to food’s environmental impact assessments julkaistiin ensimmäisen kerran […]
- Karkasiko koronavirus kiinalaisesta laboratoriosta?by Kaiken takana on loinen on 31.5.2021
Toukokuun lopun kuplivin koronavirusaihe on ollut – jälleen – pandemian aiheuttaneen koronaviruksen alkuperä. Emme ole sen lähempänä tietoa siitä, miten pandemia käynnistyi kuin vuosikaan […]
- Mapping of forest damage, using dronesby Merja Lindroos (Blog Posts – Luonnonvarakeskus) on 24.5.2021
Last summer, a drone with a multispectral camera was often … Artikkeli Mapping of forest damage, using drones julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.
- Hanoin rottasota johti rottien määrän kasvuunby Kaiken takana on loinen on 2.5.2021
Deratisaatio on sana, jonka vain ranskalainen siirtomaa-ajan virkamies voi keksiä. Sen kehitettiin kuvaamaan operaatiota, jossa vietnamilainen suurkaupunki yritetään iskeä kertarysäyksellä […]
- Guineamato osoittautuu vaikeaksi palaksiby Kaiken takana on loinen on 20.4.2021
Angolassa saa noin 400 euron palkkion, jos löytää koiran tai ihmisen, jolla on guineamatotartunta. Etelä-Sudanissa guineamato on jo paljon yleisempi, joten palkkiot ovat 80 euroa ihmistartunnasta […]
- Why is data on forest resources acquired using two different methods?by Riitta Salo-Kauppinen (Blog Posts – Luonnonvarakeskus) on 14.4.2021
The whole of Finland has been laser-scanned once, and the … Artikkeli Why is data on forest resources acquired using two different methods? julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.
- Koronarokotusten kohdentaminen on yhdistelmä nationalismia ja aluepolitiikkaaby Kaiken takana on loinen on 31.3.2021
THL:n pääjohtaja ”myönsi” Ylen uutisen mukaan, että keskustelu Suomen rokotusjärjestyksestä on politisoitunut. Tämä ei ole yllättävää, tietenkin rokotteiden jakaminen on poliittinen […]
- Plant factories secure food production even in the middle of cities – Research pursues eco-friendly and efficient new technologyby Johanna Leppänen (Blog Posts – Luonnonvarakeskus) on 30.3.2021
Climate change increases variation in weather conditions and the risk … Artikkeli Plant factories secure food production even in the middle of cities – Research pursues eco-friendly and efficient […]
- Onni on kun ei tarvitse välittää tartuntataudeistaby Kaiken takana on loinen on 19.3.2021
”Ihmiset unohtavat, että se oli tosi hauskaa.” Sain viime viikolla katsottua oivallisen brittiläisen sarjan It’s a Sin. Sarja kertoo siitä toisesta tällä hetkellä käynnissä olevasta […]
- Kausivaihtelu on uusi laumasuojaby Kaiken takana on loinen on 23.2.2021
Kuluva vuosi on alkanut jonkinlaisella déjà vulla. Alkuvuodesta on toistuvasti puhuttu siitä, kuinka kesää kohden koronatilanne helpottaa. Saamme rokotuksia ja toisaalta on olemassa […]
- Mallinnusten lukeminen ja esitteleminen on taitolajiby Kaiken takana on loinen on 12.2.2021
Kansalaiset ovat kohta vuoden ajan seuranneet erilaisia mallinnuksia, skenaarioita ja simulaatioita koronaviruksen etenemisestä. Koronapandemian etenemistä on ennustettu erilaisin aikavälein […]
- NFI helps to develop sustainable forest managementby Merja Lindroos (Blog Posts – Luonnonvarakeskus) on 10.2.2021
State of forests and scarcity of timber were largely discussed … Artikkeli NFI helps to develop sustainable forest management julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.
- Keväällä ja syksyllä Suomessa kiersi eri koronaviruskannatby Kaiken takana on loinen on 4.1.2021
Viime viikon sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotustilaisuudessa Olli Vapalahti hieman ohi mennen sanoi: ”Syksyn kannat poikkeavat aika lailla siitä […]
- Villieläin olohuoneessa – millaista on elää lintuna?by Maija Karala on 29.12.2020
Lemmikkilintujen lajitoverit kuoriutuvat, elävät ja kuolevat metsissä ja aroilla eri puolilla maailmaa. Kanarianhemppoja pyrähtelee puusta puuhun Teneriffan vuoristometsissä, timanttikyyhkyt […]
- Kuinka monta mutaatiota on liikaa?by Kaiken takana on loinen on 21.12.2020
Viime viikolla julkaistiin – omasta mielestäni – yksi tämän vuoden merkittävimmistä koronavirusta valottavista tutkimuksista. Preprinttinä, eli toistaiseksi vertaisarviomattomana,...Lue […]
- Influenssakautta ei vielä näköpiirissäby Kaiken takana on loinen on 8.12.2020
Keväällä koronavirus lähti leviämään, ihmiset rajoittivat fyysisiä kontaktejaan ja koronavirusepidemia laantui. Kuten aiemmin kirjoitin, samalla influenssakausi pysähtyi kuin […]
- We can’t afford to lose soil biodiversityby Mikko Salmi (Blog Posts – Luonnonvarakeskus) on 3.12.2020
A recently published Finnish study indicated that an increased exposure to … Artikkeli We can’t afford to lose soil biodiversity julkaistiin ensimmäisen kerran Luonnonvarakeskus.
- Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta nolasi itsensäby Kaiken takana on loinen on 16.11.2020
Viime viikon näyttävin tiedekeskustelu liittyi Aino Saarisen väitöskirjaan. Keskustelu laukaistiin käyntiin Helsingin Sanomien pitkällä pääkirjoituksella ja se jatkui läpi viikon...Lue […]
- Lintuinfluenssa leviää taas Euroopassaby Kaiken takana on loinen on 10.11.2020
Euroopassa leviää jälleen H5N8-tyypin lintuinfluenssaa. Tapauksia havaittiin lokakuussa Alankomaissa ja marraskuussa myös...Lue lisää
- Luonnon köyhtymistä vastaan taistelu kannustaa eri tieteenalojen väliseen yhteistyöhönby Turun yliopisto (biodiversiteetti – Turun yliopiston blogi) on 6.11.2020
Turun yliopisto osallistui lokakuun lopussa EU:n vihreän viikon (EU Green Week) toimintaan Celebrate Biodiversity! -teemalla. Viikon ohjelmaan sisältyi esimerkiksi europarlamentaarikko... The post […]
- Homobaarin tiskillä on syystä ilmaisia kondomejaby Kaiken takana on loinen on 29.10.2020
Tämän syksyn suuri tasapainottelu on siinä, miten estämme koronaviruksen leviämistä ja pystymme kuitenkin elämään mahdollisimman normaalia elämää. Koronavirus leviää ihmisten […]
Blogeja yhteiskunnan ja tieteen yhteispelistä
- Aktivistin uudet vaatteetby Emmi Holm (AntroBlogi) on 21.9.2021
Muodin Oscareiksikin kutsuttu The Met Gala järjestettiin koronatauon jälkeen New Yorkissa. Tänä vuonna keskustelua herätti aktivismin rooli punaisella matolla. The post Aktivistin uudet […]
- Verotus mittaa arvoaby Matti Eräsaari (AntroBlogi) on 20.9.2021
Verotus on valtion asettama mittausjärjestelmä, jonka avulla punnitaan asioiden arvoa. Miksi maksamme veroja juuri rahassa? Voisiko verotuksen perusyksikkö olla euron sijasta kerta-annos ruokaa? […]
- Tietokirjaniksejä, 5. osa: Mitä tietokirjalla voi saada aikaan?by Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 19.9.2021
Olen päässyt tietokirjaniksisarjani viimeiseen osaan. Tällä kertaa aihe liikkuu varsin yleisellä tasolla: kirjoitan siitä, millaisia tavoittei… The post Tietokirjaniksejä, 5. osa: Mitä […]
- Tietokirjaniksejä, 4. osa: Älä tee näitä virheitäby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 17.9.2021
Niksisarjani neljännessä osassa lähden liikkeelle negaation kautta: millaisia virheitä tietokirjan kirjoittaja voi tehdä? Sinänsähän pieleen … The post Tietokirjaniksejä, 4. osa: Älä […]
- Himalajan ekofeministinen liike ei suostu suuryritysten kyykytettäväksiby "Yhteisiin käsiin - mitä voimme oppia solidaarisuustalouksilta?" -hanke (AntroBlogi) on 16.9.2021
Intian viljelijät ovat yhä riippuvaisempia ostetuista siemenistä ja lannoitteista samaan aikaan, kun maaperä köyhtyy. Tunnetun ympäristöaktivistin Vandana Shivan perustama maatalouden […]
- Kinky osana omannäköistä arkeaby Johanna Pohtinen (AntroBlogi) on 14.9.2021
Kinky näyttäytyy monella tavalla ihmisten elämässä, ja se merkitsee erilaisia asioita kokijoilleen. Yhdelle kinky voi olla elämäntapa, toiselle identiteetti ja kolmannelle harrastustoimintaa […]
- Lauluja Helsingistä ‑dokumenttielokuvaby Suvi Jaakkola (AntroBlogi) on 7.9.2021
Lukuisat yhtyeet ja artistit ovat esittäneet Helsinki-aiheisia kappaleita. Mitä musiikki kertoo pääkaupungistamme? Entä muovaavatko laulut kaupunkia vai kaupunki lauluja? The post Lauluja […]
- Tietokirjaniksejä, 3. osa: Luovassa tietokirjassa saa rikkoa rajojaby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 7.9.2021
On tietokirjaniksisarjani kolmannen osan aika. Sarjassa kirjoitan tietokirjojen tekemisestä muuten hyvin yleisellä tasolla, mutta tässä blogga… The post Tietokirjaniksejä, 3. osa: Luovassa […]
- Tietokirjaniksejä, 2. Osa: Eheys tuo koukuttavuuttaby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 6.9.2021
Viime kerralla kirjoitin blogiin siitä, kuinka olennaista tietokirjalle on hyvä idea. Tällä kertaa haluan tähdentää ehjän kokonaisuuden merki… The post Tietokirjaniksejä, 2. Osa: Eheys […]
- Tietokirjaniksejä, 1. osa: Kaikkein tärkeintä on hiottu ideaby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 21.8.2021
Työstän parhaillaan keväällä ilmestyvää tietokirjaa ja kirjoittelen apurahahakemuksiin suunnitelmia uusista tietokirjoista. Elämäni tuntuu väl… The post Tietokirjaniksejä, 1. osa: […]
- Eeva Primmer and Mikael Hildén: Forest management and sustainability need European level collaborationby Ratkaisuja-blogi on 20.7.2021
SYKE’s Professors Eeva Primmer and Mikael Hildén consider Finland’s role in the EU Forest Strategy in their Ratkaisuja blog: Has Finland taken leadership, or has the lobbying resulted in […]
- Eeva Primmer ja Mikael Hildén: Metsien käyttö ja kestävyys tarvitsevat eurooppalaista yhteistyötäby Ratkaisuja-blogi on 16.7.2021
SYKEn tutkimusjohtaja Eeva Primmer ja ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén pohtivat Ratkaisuja-blogissaan metsästrategiaa: mikä on sen rooli, miten se ohjaa ja mihin se […]
- Kesälukemistoa: Naisia luonnon pauloissaby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 15.7.2021
Nainen on luonnossa yhtä lailla kotonaan kuin mies, mutta silti kulttuurisesta kuvastostamme puuttuvat lähes tyystin esimerkit naisesta luonno… The post Kesälukemistoa: Naisia luonnon pauloissa […]
- Kesälukemistoa: Vihamyrsky kuohahtaa, kun tutkija astuu julkisuuteenby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 2.7.2021
”Totuudenjälkeinen aika” – mitä kaikkea se sitten tarkoittaakaan – on nostanut tutkijat tikunnokkaan julkisuudessa. Hä… The post Kesälukemistoa: Vihamyrsky kuohahtaa, kun tutkija astuu […]
- Millainen on Jeesus, jonka luulet tuntevasi?by Moona Kinnunen (AntroBlogi) on 28.6.2021
Jeesusta pidetään oletusarvoisesti valkoisena miehenä. Tätä on perusteltu kieliopilla ja evankeliumien kuvauksilla ”Jumalan Pojasta”. Myös hegemoninen käsitys miessukupuolen paremmuudesta […]
- Bi vai pan, mitä väliä?by Jenny Kangasvuo (AntroBlogi) on 28.6.2021
Biseksuaalisuus on käsitteenä vakiintunut, mutta panseksuaalisuus on monille vieras ilmiö. Millaisia kokemuksia nämä toisiinsa limittyneet käsitteet kuvaavat? Yksi keskeinen erottava tekijä on […]
- Muxet — kolmas sukupuoliby Annika Lepistö (AntroBlogi) on 28.6.2021
Muxet ovat Meksikon alkuperäiskansa zapoteekkien seksuaali- ja sukupuolivähemmistö. Muxeista on alettu puhua vasta hiljattain laajemmin ja heidän asuttamiaan zapoteekkialueita on mediassa […]
- Islamia Queeristi — haastattelussa Wisam Elfadl ja Mire Mrouéby Annika Lepistö (AntroBlogi) on 28.6.2021
Millaista on olla muslimi ja queer? Islamia queeristi -hankkeen takana oleva Wasla-kollektiivi haluaa tuoda moninaisuutta islamin tulkintaan, purkaa sortavia valtarakenteita ja tuoda queer-muslimit […]
- Näkymätön sateenkaarinuoruus 1970- ja 80-luvun Keravallaby Marianna Keisalo (AntroBlogi) on 28.6.2021
Nuoruuteen liitetään orastava seksuaalisuus. 1970- ja 80-luvun Keravalla nuorten seurustelu oli verrattain vapaata, mutta ei kaikille: homous oli vaiettu ja pelätty aihe. The post Näkymätön […]
- Hanna Mela ja Mikael Hildén: Ilmastovaikutusten arvioinnin merkitys kasvaaby Ratkaisuja-blogi on 22.6.2021
Ympäristövaikutusten arvioinneissa painotetaan perinteisesti hankkeen paikallisia ympäristövaikutuksia. Kasvihuonekaasupäästöillä ei kuitenkaan juuri ole paikallisia vaikutuksia. […]
- Annika Johansson ja Tapio Reinikainen: Lämpöpumppu hiilen tilalle – mutta mikä aine laitteessa pyörii?by Ratkaisuja-blogi on 18.6.2021
Ilmastotavoitteet puskevat päälle, ja osaksi ratkaisua on nostettu lämpöpumput. Nyt tulisi hankinnoissa osata katsoa ainakin horisonttiin, mieluiten sen ylikin. Lämpöpumppuhankinnoissa […]
- Saija Koljonen: Äitimaan verisuonet uhrattiin aikoinaan isänmaan taloudelle – Olisiko nyt ekologisesti kestävän vesivoiman aika?by Ratkaisuja-blogi on 15.6.2021
Vesivoiman suurin ekologinen varjopuoli eivät suinkaan ole sukupuuttoon kuolleet vaelluskalapopulaatiot, vaan tapetut joet ja kokonaiset vesistöt, äitimaan tukitut verisuonet. Kun vesistöjä […]
- Jaakko Mannio: Vaaralliset aineet vesiluonnossa – kehittynyt seuranta on tärkeä toimenpideby Ratkaisuja-blogi on 10.6.2021
Vaarallisten aineiden seuranta- ja tilanarviointikehikko kehittyy Euroopan tasolla koko ajan. Suomessa olemme koettaneet reagoida tähän koko 2010-luvun ajan. Jotta pääsisimme reaktiivisuudesta […]
- Tiedote / Mediakutsu: Ruissalossa avataan uusi visuaalinen aikavaellusreittiby Aikavaellus (Aikavaellus) on 9.6.2021
TIEDOTE / MEDIAKUTSU 7.6.2021 Julkaisuvapaa Ruissalon aikavaellus Ruissalon kasvitieteelliselle puutarhalle on rakennettu uusi kohde. 1,4 kilometrin pituinen ja ulkopuutarhaa kiertävä reitti […]
- Uusi tietokirja osoittaa, että ihmislaji on ehkä hauskimmillaan keksiessään parannuskeinoja sairauksiinby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 30.5.2021
Terveysaiheinen humpuuki sen kuin moninaistuu koko ajan, mutta onneksi moninaistuu myös aihetta kriittisesti käsittelevä tietokirjallisuus. Ol… The post Uusi tietokirja osoittaa, että ihmislaji […]
- Janne Heliölä: Kansalaishavainnointi on tärkeää sekä luonnonsuojelulle että havainnoijilleby Ratkaisuja-blogi on 20.5.2021
Maailman mehiläispäivä muistuttaa meitä kaikkia pölyttäjien tärkeydestä. Kansalaiset voivat osallistua kimalaisten ja perhosten seurantaan. Kansalaishavainnointi säästää […]
- Suvi Huttunen ja Riikka Paloniemi: Ihmisiä kestävyysmurroksessaby Ratkaisuja-blogi on 29.4.2021
Seurasimme hallituksen puoliväliriihen turvekeskustelua kiinnostuneina: valtakunnan politiikan kiistakysymykset kietoutuvat nopeasti paitsi omaan elämään, kotipuutarhaan ja mökkirantaan, myös […]
- Soile Oinonen: Vihdoinkin puhe luonnosta varallisuutena ja pääomana on menossa läpiby Ratkaisuja-blogi on 21.4.2021
Ympäristöekonomisti sisälläni iloitsee: vihdoinkin julkisuudessa puhutaan laajasti luonnosta varallisuutena ja pääomana. Helmikuussa julkaistiin Isossa-Britanniassa raportti, joka käsittelee […]
- Jari Lyytimäki: Riittääkö kestävän onnellisuuden ylämummo vai tarvitsemmeko ekologisuuden ilmaveivin?by Ratkaisuja-blogi on 31.3.2021
Maailman onnellisuusraportin mukaan suomalaiset kokevat vuodesta toiseen olevansa maailman tyytyväisimpiä ihmisiä. Myös kestävän kehityksen toteutumista arvioivassa kansainvälisessä […]
- Liisa Varumo ja Minna Pekkonen: Kunnat voivat olla suunnannäyttäjiä ekologisten kompensaatioiden kokeiluissaby Ratkaisuja-blogi on 23.3.2021
Kunnat voivat olla ympäristövastuullisuuden suunnannäyttäjiä myös ekologisten kompensaatioiden kokeiluissa ja ratkaisuissa. Kuntien porhaltaessa kovaa vauhtia kohti erilaisia […]
| All rights reserved © 2020 | Aikavaellus – Time Trek | Design Jarmo Korteniemi |