Listauksemme netin mielenkiintoisimmista suomenkielisistä maailmankaikkeuden kehitystä ja tieteellistä maailmankuvaa sivuavista blogeista. Blogit on järjestetty neljään suurpiirteiseen listaan. Huom! Jos tiedät listasta puuttuvan blogin, lähetä oitis vinkkisi meille!
- Tähtitiede ja fysiikka: Avaruusmatka (Jukka Salimäki), Kosmokseen kirjoitettua (Syksy Räsänen / Ursa), Otsikon takana (Anne Liljeström / Ursa), Rajankäyntiä (Teppo Mattsson / Tiede), Taivaan tähden (Markus Hotakainen / Suomen Kuvalehti), Taivas takapihalla (Emma Bruus / Ursa), Terveisiä kiertoradalta (Jari Mäkinen / Ursa)
- Geotieteet ja meteorologia: Tulivuoret (Jussi S. Heinonen ja Elina Lehtonen), Ilmastopaneeli (kirjoittaja vaihtelee / Ilmastopaneeli), Kraatterin reunalla (Teemu Öhman / Ursa), Ilmastotieto (kirjoittaja vaihtelee / Ilmastotieto), Vihreäkiven arvoitus (Elina Lehtonen)
- Biotieteet ja paleontologia: Biodiversiteetti (kirjoittaja vaihtelee / Turun yliopisto), Elämän keitaita (Kirsi Lehto / Ursa), Erään planeetan ihmeitä (Maija Karala), Kaiken takana on loinen (Tuomas Aivelo / Tiede), Luken blogiartikkelit (kirjoittaja vaihtelee / Luonnonvarakeskus)
- Yhteiskunta, ihminen ja tiede: Antroblogi (vaihtelee / Antroblogi), Havaintoja ja Ratkaisuja (kirjoittaja vaihtelee / Suomen ympäristökeskus), Passiivi-identiteetti (Jani-Petri Martikainen), Tarinoita tieteestä (Tiina Raevaara / Suomen Kuvalehti), Tervettä skeptisyyttä (Pauli Ohukainen)
Blogeja tähtitieteestä, avaruudesta ja miksei fysiikastakin
- Starshipin koelento avaruuteen lähestyyby Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 2.2.2023
SpaceX:n uuden, suuren, kokonaan uudelleenkäytettävän raketin koelento avaruuteen tapahtuu lopultakin helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa – jos kaikki testit sitä ennen sujuvat hyvin. […]
- Palikkatestiby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 30.1.2023
Kirjoitin viime kuussa siitä, miten Gerardus ‘t Hooft ja Martinus J. G. Veltman vuonna 1971 osoittivat, että hiukkasfysiikan Standardimallissa on vain äärellinen määrä erilaisia […]
- Sulka ja vasaraby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 24.1.2023
Toinen elokuuta vuonna 1971 David Scott pudotti oikeasta kädestään haukansulan ja vasemmasta vasaran. Koska hän oli Kuussa, missä ei ole ilmakehää, ne osuivat kamaraan yhtä aikaa. Nauhoitus […]
- Viestinviejä naulavuoteellaby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 16.1.2023
Puhun tiistaina 14.2. kello 18 Kirkkonummen Komeetan tilaisuudessa Kirkkonummen pääkirjaston (Kirkkotie 1) Mörne-salissa otsikolla ”Valo maailmankaikkeudessa: viestinviejä naulavuoteella?”. […]
- Hyvää joulua ja Kuutaby Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 23.12.2022
Kuu on kovasti ajankohtainen juuri nyt, paitsi juuri päättyneen Artemis 1 -lennon ja matkaan lähteneen Hakuto-R -kuulaskeutujan vuoksi, niin myös joulukuussa julkistetun, SpaceX:n ja […]
- Tuulien kääntymistäby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 22.12.2022
Hiukkasfysiikan Standardimalli on yksi ihmiskunnan suuria saavutuksia. Se kuvaa kaikkia tunnettuja hiukkasia ja vuorovaikutuksia gravitaatiota lukuun ottamatta. Standardimalli on ennustanut yli […]
- Naulavuoteella kävelemistäby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 14.12.2022
Vuoden lopulla Helsingin yliopiston fysiikan osasto pyytää tutkijoita kirjoittamaan ymmärrettävän tiivistelmän jostakin vuoden aikana julkaistusta tuloksesta, joita se sitten nostaa sivuilleen. […]
- Matkakertomuksiaby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 27.11.2022
Kesällä kuulin konferenssissa Jocelyn Bell Burnerin puheen, missä hän suositteli teosta The Sky is for Everyone. Nyt luin kirjan, ja se onkin kiinnostava. Kirja alkaa luettelomaisella […]
- Suomalainen ei vielä pääse kiertoradalle, mutta Suomi menee mukaan astronauttihommiinby Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 25.11.2022
Euroopan avaruusjärjestön ministerikokous Pariisissa päättyi keskiviikkona 23. marraskuuta 2022. Kokouksen tulosta voi pitää menestyksenä eurooppalaiselle avaruustoiminnalle, vaikkakaan […]
- Myös me, kierros 4/We too, round 4by Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 17.11.2022
(The case of Christian Ott has attracted international attention, so this post is both in Finnish and English. The English version is below the Finnish text. See also these three
- Varokaa putoavaa kiinalaista rakettiromua!by Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 4.11.2022
Suuri kiinalaisraketin osa putosi Maahan tänään 4.11.2022 iltapäivällä klo 12.01 Suomen aikaa. Osa oli sellaisella kiertoradalla, että Suomea se ei uhannut lainkaan. Lopulta se putosi Tyyneen […]
- Taivaan merkitby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 31.10.2022
Mainitsin viime kuussa, että kosmisen mikroaaltotaustan perusteella tiedämme, että pimeä aine (jos sitä on olemassa) on tähtiä vanhempaa. Merkinnän kommenteissa pyydettiin avaamaan sitä, […]
- Katoavatko kauniit taivasmaisemat?by Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 18.10.2022
Sää on ollut tässä syksyn aikana kotipaikallani Ranskassa erinomainen mainio taivaanilmiöiden seuraamiseen. Täältä näkyvät oikein hyvin myös avaruusasemat ISS ja Tiangong, kuten myös […]
- Lomittuneilla fotoneillaby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 4.10.2022
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia ilmoitti tänään, että vuoden 2022 Nobelin fysiikan palkinnon saavat Alain Aspect, John F. Clauser ja Anton Zeilinger ”lomittuneilla fotoneilla tehdyistä […]
- Logiikasta ruuveihinby Syksy Räsänen (Kosmokseen kirjoitettua) on 30.9.2022
Yläasteella tai lukiossa opiskelevat kysyvät minulta joskus miten tullaan fyysikoksi. Tähän on helppo vastata: suorittamalla koulun fysiikan ja matematiikan kurssit (koodaamisesta on myös apua) […]
- Late Lammas lähtee kuumatkalle ensi viikollaby Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 23.8.2022
No nyt on jännää! Olen jo parina vuotena vuoden ensimmäisessä blogitekstissä ennustanut Nasan uuden kuuraketin lentoa ja jännittänyt, milloin SpaceX -yhtiön Starship pääsee tositoimiin. […]
- Missä pääsee lomamatkalla avaruudelliseen tunnelmaan?by Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 21.6.2022
Kesä on taas tullut, vaikka Suomen viimeaikaisesta säätilasta asiaa ei ihan äkkiseltään huomaakaan. Siksi tällä kertaa kiertoradallisten asioiden sijaan pohditaan kesälomaa – ja sitä, […]
- Vipinää avaruusasemillaby Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 9.5.2022
Päivä, jolloin tämä teksti alun perin julkaistiin, 9. toukokuuta 2022, oli tärkeä päivä, ja takana on pari tärkeää kuukautta, kun kyse on avaruusasemista: illalla Kiina laukaisee […]
- Kansainvälinen avaruusasema on viimeinen yhteistyöhanke Venäjän ja lännen välilläby Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 30.3.2022
Juuri tätä kirjoittaessani on kolme avaruuslentäjää palaamassa takaisin Maahan Kansainväliseltä avaruusasemalta. Venäläiset Anton Shkaplerov ja Pjotr Dubrov sekä Nasan astronautti Mark […]
- Värien välähdyksiä taivaallaby Anne Liljeström (Otsikon takana) on 22.3.2022
Tämä päivä on mennyt rattoisasti puhelimessa toimittajien kanssa. Eilen illalla nimittäin sattui olemaan laajalti selkeää, ja tästä syytä moni tuli nähneeksi iltakahdeksan jälkeen […]
- Miten Ukrainan sota näkyy avaruudessa?by Jari Mäkinen (Terveisiä kiertoradalta) on 25.2.2022
Huom: Tekstiä on päivitetty tiistaina 1.3. Vanhentuneet tiedot on muutettu (muun muassa ExoMarsin laukaisu tänä vuonna on erittäin epätodennäköistä), mutta muutoin teksiin ei ole tehty […]
- Vieraskynä: Kirjamatka mustaan aukkoonby blogadmin (Otsikon takana) on 23.11.2021
Tommi Tenkanen Matka mustaan aukkoon – Alkuräjähdyksestä kaiken teoriaan. Tämän hienon nimen on saanut Ursan kustantama tuore tietokirjani, joka on nyt viimein ilmestynyt. On myönnettävä, […]
- Vieraskynä: Vuosi Einsteinin jalanjäljissäby blogadmin (Otsikon takana) on 20.8.2021
Heikki Oja Sovin vuosi sitten Ursan kanssa, että kirjoittaisin kirjan Einsteinista. Työnimenä on Einsteinin perintö. Mitä Albert Einstein ennusti oikein – ja mitä väärin. Einsteinin suuhun […]
- Vieraskynä: Lue ja kirjoitaby blogadmin (Otsikon takana) on 4.2.2021
Tommi Tenkanen Edellisessä blogitekstissäni kerroin tietokirjan kirjoittamisprosessista. Lupasin siinä myös päivittää tuleviin teksteihini kuulumisia uuden mustia aukkoja käsittelevän […]
- Vieraskynä: Miten tietokirja syntyy?by blogadmin (Otsikon takana) on 1.12.2020
Tommi Tenkanen Kirjaidea mielessä? Minulla niitä on jatkuvasti useita. Yhdet ovat hyviä, toiset kehityskelpoisia ja kolmannet luokattomia. Toisinaan joku toinenkin uskoo ideoihini, tai sitten […]
- 380 kertaa Taivaan tähdenby Markus Hotakainen (Taivaan tähden) on 30.6.2020
Tämä oli nyt tässä. Keväällä 2015 kirjoitin ensimmäisen blogitekstini Suomen Kuvalehden verkkosivuille, nyt on vuorossa viimeinen, järjestyksessään 380. kirjoitus. Tekstiä on kertynyt […]
- Musta on valkoista – ja vihreääby Markus Hotakainen (Taivaan tähden) on 23.6.2020
Väkiluvultaan Kajaanin ja Kaarinan välille sijoittuva Dattelnin pikkukaupunki läntisessä Saksassa ei vielä aiemmin tänä vuonna olisi kovin monelle sanonut mitään ilman pikaista googlausta. […]
- Vastaus on 42. Tai ehkä sittenkin 36.by Markus Hotakainen (Taivaan tähden) on 17.6.2020
Legendaarisessa Linnunradan käsikirjassa liftareille Syvä miete -tietokoneelle annettiin tehtäväksi löytää vastaus perimmäiseen kysymykseen elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta […]
- Maa kimmeltää iltataivaallaby Markus Hotakainen (Taivaan tähden) on 16.6.2020
Iltatähdeksi tavataan sanoa naapuriplaneettaamme Venusta. Koska se on Maan radan sisäpuolella, se näkyy aina samalla taivaankantilla kuin Aurinko eli auringonlaskun jälkeen – kuten menneenä […]
- Ikkunasta avautuu näkymä ydinkeskustaanby Markus Hotakainen (Taivaan tähden) on 10.6.2020
Miten sujuisi omakotitalon huonejärjestyksen ja ulkoisen olemuksen hahmottaminen, jos istuisi pimeän vaatehuoneen nurkassa? Suunnilleen yhtä helposti kuin Linnunradan, oman kotigalaksimme, […]
Blogeja kivistä ja geotieteistä, myös meteorologiasta ja ilmastoasioista
- Ryppyinen Kuuby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 1.2.2023
Kuu on kuulu kraattereistaan. Niitä on etenkin vanhoilla ylängöillä. Kuun meriä eli huomattavasti nuorempia basalttitasankoja on usein pidetty piirteettöminä ja joidenkin erhettyneiden […]
- Europan kraatterit, aineen suuri kiertokulku ja elämäby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 27.1.2023
Europa on Galileo Galilein tammikuussa 1610 löytämästä neljästä Jupiteria kiertävästä valopisteestä vähäisin. Läpimitaltaan (3122 km) se on vain hieman omaa Kuutamme (3476 km) pienempi. […]
- Europa – laattatektoniikkaa biljardipallolla?by Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 31.12.2022
Pian auringonlaskun jälkeen Padovassa tammikuun seitsemäntenä päivänä vuonna 1610 Galileo Galilei (1564–1642) suuntasi vielä uudenkarhean kaukoputkensa kohti Jupiteria. Vain viitisen viikkoa […]
- Keurusselän viilaustaby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 27.12.2022
Kahdellatoista törmäyskraatterillaan Suomi on pinta-alaan suhteutettuna maapallon kraatteroitunein maa. Kraattereista Keurusselkä on Suomen suurin. Törmäyskraatterin sijasta sitä tosin voi […]
- Marsin järistykset ja tuoreet törmäyksetby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 30.11.2022
Planetaarinen seismologia Maanjäristysten ja niitä synnyttävien seismisten aaltojen tutkimus eli seismologia on paras tapa saada selkoa maapallon sisäosien rakenteesta. Siksi myös […]
- Muuttuva Merkuriusby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 26.11.2022
Merkuriuksella on imago-ongelma. Se on peräisin jo lähes viidenkymmenen vuoden takaa ja aurinkokuntamme sisin planeetta kärsii siitä edelleen. Vuosina 1974–1975 NASAn Mariner 10 -luotain […]
- Ilmastopaneelien kansainvälinen yhteistyöverkosto kannustaa päättäjiä kuuntelemaan tiedettä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksiby Maria Karttunen (Blogi - Ilmastopaneeli.fi) on 8.11.2022
Avoimessa kirjeessään kansainvälinen ilmastopaneelien verkosto ICCN (International Climate Councils Network) kannustaa kaikkia valtioita harkitsemaan oman kansallisen riippumattoman ja […]
- Epäoikeudenmukaisuuksien tunnustaminen ja hyvittäminen ovat oikeudenmukaisen sopeutumisen haasteitaby Maria Karttunen (Blogi - Ilmastopaneeli.fi) on 4.11.2022
Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hankkeen tutkijat perehtyivät sopeutumisen oikeudenmukaisuuteen ja kehittivät indikaattoreita sen analysoimiseksi. Tulosten mukaan tunnustava ja hyvittävä […]
- Blogi hiljenee talvikaudeksiby Tulivuoret (SUOMEN MUINAISET TULIVUORET) on 4.11.2022
Kesä ja syksy ovat olleet antoisia ja kirjan kirjoitustyö on edennyt hyvin. Materiaalista ei todellakaan ole pulaa! Projektistamme on tehty vuoden mittaan myös useita lehtiartikkeleita. Artikkelit […]
- Nuorimmat Suomen kallioperässä möyrineet magmatby Tulivuoret (SUOMEN MUINAISET TULIVUORET) on 1.11.2022
Suomen kallioperä on pääosin ikivanhaa, yli miljardin vuoden ikäistä. Tätä nuorempiä sedimenttikiviä löytyy pieninä esiintyminä muun muassa Käsivarresta, Oulun seudulta sekä […]
- Kuun nimistön vanhimmat kerrostumat, osa 2by Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 31.10.2022
Tämänkertaisen blogitekstin alustukseksi kannattaa ehdottomasti lukaista eilen julkaistu tarinan ykkösosa ainakin siinä tapauksessa, että haluaa tietää, mistä tässä oikeastaan on kyse. […]
- Kuun nimistön vanhimmat kerrostumat, osa 1by Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 30.10.2022
Geologit tapaavat olla kiinnostuneita maankamaran kerrosjärjestyksestä. Kuten olen tainnut jo useamman kerran tässäkin blogissa mainita, tässä on kyse vain siitä, mitkä kallio- tai maaperän […]
- Sallan sykähdyttävät vulkaniititby Tulivuoret (SUOMEN MUINAISET TULIVUORET) on 27.10.2022
Salla vei sydämemme. Siellä on eräitä Suomen parhaiten säilyneitä tulivuoriperäisiä kiviä. Ne syntyivät laajoihin muinaismantereen repeämävyöhykkeisiin 2,5-2,4 miljardia vuotta sitten, […]
- Kuumien magmojen kerroksia Etelä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaallaby Tulivuoret (SUOMEN MUINAISET TULIVUORET) on 25.10.2022
Kivissä näkyvät kerrokset ovat useimmiten syntyneet sedimentteihin tai muihin pinnalla syntyneisiin muodostumiin. Kerroksia voi kuitenkin muodostua myös maankuoren uumenissa. Noin 2,5–2,4 […]
- Sinilevien tornitaloja yli kahden miljardin vuoden takaaby Tulivuoret (SUOMEN MUINAISET TULIVUORET) on 21.10.2022
Sinilevät, jotka oikeasti ovat syanobakteereita, ovat kaikille tuttu kesän ilmiö. Ne kukoistavat järvissä ja Itämeressä fosforipäästöjen ja ilmaston lämpenemisen seurauksena. Sinilevien […]
- Repoveden kansallispuiston jylhät kalliot olivat kivipuuroa poimuvuoriston uumenissaby Tulivuoret (SUOMEN MUINAISET TULIVUORET) on 17.10.2022
Olhavanvuorella Repoveden kansallispuistossa on Suomen korkein (~50 m) ja vaikuttavin yhtenäinen kallioseinämä, joka on myös kalliokiipeilijöiden suosiossa. Näiden kallioseinämien kivilaji on […]
- Muinaiset jääkaudet jättivät jälkensä kiviinby Tulivuoret (SUOMEN MUINAISET TULIVUORET) on 11.10.2022
Moreeni on suomalaisille tuttua tavaraa. Se on osa irtainta maaperää, noin 10 000 vuotta sitten sulaneen mannerjäätikön jälkeensä jättämää sekalaista kiveä ja hiekkaa. Harva kuitenkaan […]
- Kolin hiekkarannoillaby Tulivuoret (SUOMEN MUINAISET TULIVUORET) on 5.10.2022
Kesä meni jo, mutta palataan sen tunnelmiin. Palataan itse asiassa rantatunnelmiin 2,3 miljardin vuoden taakse. Silloin Kolin kvartsiitin muodostavat valkoiset kvartsihiekat kerrostuivat muinaisen […]
- Timantit ovat kivisulien tuliaisia syvältä vaipastaby Tulivuoret (SUOMEN MUINAISET TULIVUORET) on 3.10.2022
Yksi kotimaisten timanttien kannalta keskeinen alue on Kaavin ja Kuopion seutu. Siellä ne matkasivat kovalla vauhdilla kohonneiden kivisulien mukana noin 600 miljoonaa vuotta sitten. Sulien […]
- Jezeron kallistuneet kerrokset ja lehdistötiedotteiden mahtiby Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 30.9.2022
NASAn Mars-mönkijä Perseverance kulkee Jezero-kraatterin pohjalla tutkien ympäristöään niin kameroilla kuin lukuisilla muillakin mittalaitteilla. Se myös kairaa näytteitä ja pistää ne […]
- Kylmästä läiskästä kuumaan Saharaan?by Teemu Öhman (Kraatterin reunalta) on 28.9.2022
Paras tapa saada perusteellista tietoa aurinkokuntamme kappaleiden todellisesta olemuksesta on tutkia niiltä peräisin olevia näytteitä. Kuu on tässä suhteessa ylivertainen muihin Maan […]
- Suomen vanhimpia vulkaniitteja Kuhmossaby Tulivuoret (SUOMEN MUINAISET TULIVUORET) on 27.9.2022
Suomen vanhimmat tulivuorisyntyiset kivet löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomesta. Ne muodostuivat maapallon varhaisvaiheessa, ajanjaksona, jota kutsutaan arkeeiseksi eoniksi. Arkeeinen eoni alkoi noin […]
- Saamelaisia koskevien oikeudenmukaisuusvaikutusten arviointi otettava osaksi ilmastotoimien suunnitteluaby Sanna Autere (Blogi - Ilmastopaneeli.fi) on 21.9.2022
Arktinen alue lämpenee huomattavasti nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Saamelaiset kokevat muuttuvan ilmaston vaikutukset ensimmäisten joukossa. Lisäksi saamelaiset ovat alkuperäiskansana […]
- Sämmilijd kyeskee vuoigâlâšvuođâvaikuttâsâi árvuštâllâm kalgeh väldiđ šoŋŋadahtoimâi uássinby Maria Karttunen (Blogi - Ilmastopaneeli.fi) on 20.9.2022
Arktâlâš kuávlu lieggân uáli jotelubbooht ko eennâmpállu koskâmiärálávt. Sämmiliih tobdeh nubástuvvee šoŋŋâduv vaikuttásâid vuošmuu juávhust. Tan lasseen sämmiliih láá […]
- Säʹmmlaid kuõskki vuõiggvuõttmeâldlažvuõttvaikktõõzzi ärvvtõõllmõõžž âlgg väʹldded vueʹssen äimmõstååimai plaanummužby Maria Karttunen (Blogi - Ilmastopaneeli.fi) on 20.9.2022
Aarktlaž vuʹvdd pakkan samai jåttlubun ko skääđsuâl kõskkmieʹrin. Säʹmmla vuäǯǯa vuässʼses mottjeei äimmõõzz vaikktõõzzid vuõssmõõzzi jooukâst. Lââʹssen säʹmmla lie […]
- Sápmelaččaid vuoiggalašvuođa váikkuhusaid árvvoštallamat galget váldojuvvot dálkkádatdoaimmaid plánema oassinby Maria Karttunen (Blogi - Ilmastopaneeli.fi) on 20.9.2022
Árktalaš guovlu lieggana mihá jođáneappot go eananspábba gaskamearálaččat. Sápmelaččat muosáhit earáhuvvi dálkkádaga váikkuhusaid vuosttažiid joavkkus. Dasa lassin sápmelaččat […]
- Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka huomioi tulevien sukupolvien ja haavoittuvimpien oikeudet – meillä ja muuallaby Sanna Autere (Blogi - Ilmastopaneeli.fi) on 30.6.2022
Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta ja reilusta siirtymästä puhutaan paljon. Reilusta siirtymästä on tullut yksi keskeinen osa Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmaa, joka pyrkii […]
- Amos Rexissä voi tehdä retken maanalaiseen maailmaanby Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 4.4.2022
Kivettyneestä kakasta kuparimalmiin: Amos Rexin uudessa Maanala-ryhmänäyttelyssä vierailija pääsee tutustumaan siihen, mitä kaikkea maan alta voi löytyä, ja miten taiteilijat ovat […]
- Kissankulta kimaltaa – mutta mitä kissankulta oikeastaan on?by Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 14.1.2022
Moni on saattanut kuulla sanan kissankulta (tai katinkulta), mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Kissankullan merkitys on herättänyt keskustelua viimeisen vuoden aikana useammassa eri paikassa, […]
- Catherine Raisin – metamorfisten kivien tutkimuksen edelläkävijäby Elina Lehtonen (Vihreäkiven arvoitus) on 2.12.2021
(English summary at the end) Elokuussa 1910 järjestettiin yhdestoista kansainvälinen geologinen kongressi Tukholmassa. Osanottajia kokouksessa oli noin 900 lähes kaikista Euroopan maista sekä […]
Blogeja elävästä elämästä ja hieman jo kuolleestakin
- Ruokaperunaa varastoissa normaalikevään tarveby (Luonnonvarakeskus) on 2.2.2023
Maatilojen varastoissa oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa tammikuun puolivälissä 100 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunaa oli 84 miljoonaa kiloa. Määrä on hieman tavallista alhaisempi. […]
- Finland’s Baltic herring catch still decreasing – coastal catches of perch and vendace at a good levelby (Luonnonvarakeskus) on 27.1.2023
According to provisional statistics, Finland’s commercial marine fishery catch amounted to 88 million kilos in 2022, being almost 10 million kilos smaller than in the year before. The catch mainly […]
- Suomen silakkasaalis oli edelleen niukka - rannikolta saatiin hyvin ahventa ja muikkuaby (Luonnonvarakeskus) on 27.1.2023
Merialueen kaupallisten kalastajien saalis oli ennakkoarvion mukaan 88 miljoonaa kiloa vuonna 2022. Se oli lähes 10 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin […]
- Metsien suojelutilasto kertoo suojeltujen alueiden verkoston kehittymisestäby (Luonnonvarakeskus) on 16.12.2022
Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi 3.11. metsien suojelutilaston, jonka mukaan Suomen metsistä oli suojeltu vuoden 2022 alussa 2,9 miljoonaa hehtaaria. Pinta-alaan sisältyy sekä lakisääteisiä […]
- Faiz Alsuhail Luken Tilastopalveluiden johtajaksiby (Luonnonvarakeskus) on 14.12.2022
Valtiotieteiden lisensiaatti Faiz Alsuhail on nimitetty johtajaksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tilastopalvelut-yksikköön. Luonnonvarakeskus on yksi neljästä Suomen tilastoviranomaisesta, jonka […]
- Viljaa kylvettiin tänä syksynä tavanomaista enemmänby (Luonnonvarakeskus) on 13.12.2022
Tänä syksynä viljaa kylvettiin tavanomaista vilkkaammin, vaikka edellisenä talvena oli ollut vastoinkäymisiä syyskylvettyjen viljojen kanssa. Syyskylvöistä vehnää kylvettiin historian […]
- Nature Positive Universities – kohti kestävämpää yliopistomaailmaaby Turun yliopisto (biodiversiteetti Archives - Turun yliopiston blogi) on 9.12.2022
YK:n 15. luontokokous (COP15) alkoi kuluvan viikon keskiviikkona Kanadan Montrealissa. Merkittävässä kokouksessa biodiversiteettisopimuksen allekirjoittaneet osapuolet keskustelevat […]
- The operating profit of non-industrial private forestry increased over EUR 2 billion in 2021by (Luonnonvarakeskus) on 9.12.2022
The operating profit in non-industrial private forestry improved clearly from the previous year. Only in the peak years of 2007 and 2018 has there been more income in real terms. The return on assets […]
- Yksityismetsätalouden liiketulos yli 2 miljardia euroa vuonna 2021by (Luonnonvarakeskus) on 9.12.2022
Yksityismetsien liiketulos parani selvästi edellisvuodesta. Tuloja on saatu reaalisesti enemmän vain huippuvuosina 2007 ja 2018. Myös sijoitustuotto nousi selvästi. Vuonna 2021 […]
- Maatalouden rakennemuutos jatkuuby (Luonnonvarakeskus) on 30.11.2022
Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakkotietojen mukaan Suomessa on 43 611 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2022. Tilojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 1 078 tilalla, […]
- Structural change in agriculture continuesby (Luonnonvarakeskus) on 30.11.2022
According to preliminary data in the register of agricultural and horticultural enterprises, there were 43,611 agricultural and horticultural enterprises in Finland in 2022. The number of farms […]
- Vuoden 2022 viljasato on katovuoden jälkeen normaali – kasvua miljardi kiloaby (Luonnonvarakeskus) on 24.11.2022
Ohran, kauran, vehnän ja rukiin yhteenlaskettu satomäärä, 3,6 miljardia kiloa, on keskimääräinen kymmenvuotisjaksolla. Määrä on 38 prosenttia suurempi kuin katovuoden 2021 viljasato. […]
- The 2022 cereal harvest returns to normal following the crop failure year – growth of one million tonsby (Luonnonvarakeskus) on 24.11.2022
The total harvest of barley, oats, wheat and rye of 3.6 million tons is at an average level over a ten-year period. The harvest is 38 per cent higher than in the 2021 crop failure year. Cereal stocks […]
- The growing stock volume is 2.5 billion cubic metres in Finnish forests, a quarter of which in peatlandsby (Luonnonvarakeskus) on 15.11.2022
The annual increment of the growing stock is 103 million cubic metres on forest land and poorly productive forest land, and its total volume is more than 2.5 billion cubic metres. The mean growing […]
- Suomen metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä – neljännes siitä löytyy soiltaby (Luonnonvarakeskus) on 15.11.2022
Puusto kasvaa vuodessa metsä- ja kitumaalla 103 miljoonaa kuutiometriä ja sen tilavuus yltää yli 2,5 miljardiin kuutiometriin. Puuston keskitilavuus on 122 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla. […]
- Ruokaperunaa varastoissa normaalimäärä – varastointikestävyys huolestuttaaby (Luonnonvarakeskus) on 10.11.2022
Lokakuun puolivälissä maatilojen varastoissa oli 189 miljoonaa kiloa ruoka- ja ruokateollisuusperunaa. Tästä ruokaperunaa oli 159 miljoonaa kiloa. Varastomäärät ovat palanneet normaalitasolle […]
- Pikeperch increasing and vendace decreasing as the most valuable inland speciesby (Luonnonvarakeskus) on 8.11.2022
The commercial inland fishery catch totalled 5.1 million kilos in 2021, showing a slight decrease from the previous year. Group 1 fishers – those engaged more full-time in fishing – accounted […]
- Kuha nousee ja muikku laskee sisävesien arvokkaimpina saalislajeinaby (Luonnonvarakeskus) on 8.11.2022
Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2021 saaliiksi sisävesiltä 5,1 miljoonaa kiloa kalaa. Saalis oli aavistuksen pienempi kuin edellisenä vuotena. Valtaosa saaliista oli 1-ryhmään kuuluvien eli […]
- Suojeltu metsäpinta-ala on lisääntynytby (Luonnonvarakeskus) on 3.11.2022
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen metsien suojelutilaston mukaan Suomen suojeltujen metsien pinta-ala oli kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana sekä lakisääteisillä suojelualueilla että […]
- Luken metsien suojelutilastot entistä tärkeämpiä metsien ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten kestävyystavoitteiden asettamisessaby (Luonnonvarakeskus) on 3.11.2022
Euroopan unionin hahmotelmat aiempaa laajemmista ympäristön suojelun tavoitteista kohdistuisivat Suomessa paljolti metsiin, sillä niitähän maapinta-alastamme on 75 prosenttia. Myös avohakkuiden […]
- Protected forest area has increasedby (Luonnonvarakeskus) on 3.11.2022
According to the Natural Resources Institute Finland’s (Luke) recent forest protection statistics, the area of Finland’s protected forests has increased by a total of 57,000 hectares in statutory […]
- Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat tästä päivästä ja historian käänteistä – Euroopan tilastopäivä 20.10.2022by (Luonnonvarakeskus) on 20.10.2022
Nykyajan kriisit, kuten ilmaston lämpeneminen, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, tai ainakin niiden vaikutukset ovat usein globaaleja. Kriisit ja niiden vaikutusten kuvaaminen tuovat […]
- The number of people employed in the bioeconomy increased in 2021 – total value added driven by the forest sectorby (Luonnonvarakeskus) on 7.10.2022
The bioeconomy accounted for 17 per cent of the output of the Finnish national economy and 12 per cent of the value added in 2021. The percentages have remained nearly unchanged for the past ten […]
- Biotaloudessa työllisten määrä nousi 2021 – metsäsektori arvolisäyksen veturinaby (Luonnonvarakeskus) on 7.10.2022
Biotalous muodosti 17 prosenttia Suomen kansantalouden tuotoksesta ja 12 prosenttia arvonlisäyksestä vuonna 2021. Osuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina viimeiset kymmenen vuotta. Suomen […]
- Review of food and natural resources statisticsby (Luonnonvarakeskus) on 27.9.2022
The statistical programme of the Natural Resources Institute Finland (Luke) is being renewed to comply with wishes expressed by stakeholders. In addition, upcoming changes to EU regulations will […]
- Cereal harvest estimated at 3.6 million tons – the return to average harvest levels after two weaker years is a reliefby (Luonnonvarakeskus) on 23.9.2022
According to current estimates, Finland’s cereal harvest will be nearly 3.6 million tons. The barley, oat and wheat harvests will be significantly larger than in the previous year, while the rye […]
- Viljasadoksi arvioidaan 3,6 miljardia kiloa – kahden heikon vuoden jälkeen paluu keskinkertaiseen satoon on huojentavaaby (Luonnonvarakeskus) on 23.9.2022
Suomen viljasato on tämänhetkisten arvioiden mukaan 3,6 miljardia kiloa. Ohraa, kauraa ja vehnää saadaan huomattavasti edellisvuotta enemmän, sen sijaan ruissato jää keskimääräistä […]
- Mari Ylä-Jarkko Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalveluiden ylijohtajaksiby (Luonnonvarakeskus) on 21.9.2022
Mari Ylä-Jarkko on nimitetty Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalveluiden ylijohtajaksi. Ylä-Jarkko aloittaa tehtävässään 1.10.2022. Ylä-Jarkko siirtyy Tilastokeskukseen […]
- Last year’s low cereal harvest was used effectively – Finland’s cereal stocks decreasedby (Luonnonvarakeskus) on 16.9.2022
As a result of the low cereal harvest in 2021, farms started to use cereal-based feed more diligently. Barley was especially scarce, as experienced most drastically by farms in their daily […]
- Viime vuoden niukka viljasato käytettiin tarkasti - Suomen viljavarastot hupenivatby (Luonnonvarakeskus) on 16.9.2022
Vuoden 2021 niukka viljasato johti maatiloilla tarkempaan viljarehun käyttöön. Etenkin niukkuutta oli ohrasta, jonka puute tuntui eniten maatilojen arjessa. Samalla viljan ruokakäyttö on […]
Blogeja yhteiskunnan ja tieteen yhteispelistä
- Yhdenvertainen seksuaalikasvatus on asennekysymysby Heli Hannus (AntroBlogi) on 2.2.2023
Antropologia tarjoaa välineitä vallitsevien normien haastamiseen, jotta oikeus yhdenvertaiseen seksuaalikasvatukseen täyttyy opetuksessa. The post Yhdenvertainen seksuaalikasvatus on asennekysymys […]
- Rikolliset kiinnostavat – mutta miksi?by Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 1.2.2023
Perinteikäs kirjakustantamo WSOY ilmoitti pari viikkoa sitten, että se julkaisee syksyllä toimittaja Aki Linnanahteen kirjoittaman kirjan tuomitusta huumerikollisesta Niko Ranta-ahosta. Ilmoitus […]
- Ethnographic Postcards: The Mean Girlby Maija Sequeira (AntroBlogi) on 31.1.2023
It’s important to remain impartial when conducting ethnography. A mean girl at an after-school club challenged my role as a researcher. The post Ethnographic Postcards: The Mean Girl appeared first […]
- THL lähti Twitteristä ja näytti esimerkkiä vastuullisuudestaby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 28.1.2023
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ilmoitti lopettavansa organisaationa viestinnän Twitterissä. Laitoksen henkilöstö saa itse päättää Twitter-aktiivisuudestaan, mutta ainakin […]
- Junan kyytiin vai alle – ajatuskoe ilmastopolitiikan valinnoistaby Niko Humalisto (AntroBlogi) on 26.1.2023
Ratkaisuja kiihtyvään ilmastokriisiin etsitään kansainvälisillä ilmastopolitiikan areenoilla. Ilmastoneuvottelujen teknistyvä eetos kätkee alleen kulttuurisia ja eettisiä valintoja siitä, […]
- Terhi Arola ja Riikka Paloniemi: Saavutettavat luontoympäristöt tukevat lasten hyvinvointiaby Ratkaisuja-blogi on 5.1.2023
Lasten näkökulmat tulee ottaa entistä paremmin huomioon esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Erityisen tärkeä on huomioida, millaisia tiloja lapset toivovat lähiympäristöönsä ja millä […]
- Ihmisen psykedeelinen historiaby Tuomas Kuusisto (AntroBlogi) on 15.12.2022
Erilaisia psykedeelejä on käytetty ympäri maailmaa niin parantamiseen kuin tietoisuuden kartoittamiseenkin. Nyt ne ovat kiihkeän monialaisen tutkimuksen kohteena. On esitetty, että psykedeelinen […]
- Jáchym Judl ja Suvi Lehtoranta: EU:n ympäristöjalanjälki – miksi siitä kannattaa kiinnostua?by Ratkaisuja-blogi on 14.12.2022
EU:n ympäristöjalanjälki on tullut jäädäkseen. Yritysten kannattaakin nyt seurata tilannetta aktiivisesti, sillä ympäristöjalanjälki voi tulevaisuudessa olla ainoa hyväksyttävä […]
- Voiko unihalvaukseen kuolla?by Ninnu Koskenalho (AntroBlogi) on 13.12.2022
Vietnamin sodan jälkeen Laosista saapui Yhdysvaltoihin runsaasti hmongeja, joiden parissa havaittiin pian epidemia: terveitä nuoria miehiä kuoli unissaan hälyttävän paljon. Mysteerinä […]
- Lyhyt mutta kirkastettu tietokirja elonkirjon katoamisestaby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 8.12.2022
On aika jatkaa luonnon monimuotoisuutta ja luontokatoa sivuavien tietokirjojen käsittelyä! Tarkoituksenani oli kirjoittaa lokakuun aikana viidestä kirjasta. Elämä muine kiireineen tuli kuitenkin […]
- Antropodi: Tanssiva ihminenby Suomen Antropologinen Seura (AntroBlogi) on 7.12.2022
Tanssi ja tanssiminen ovat aina olleet osa ihmiselämää, ja usein tanssin eri muodot nähdään osana kansallista kulttuuriperintöä - näin myös Suomessa. The post Antropodi: Tanssiva ihminen […]
- Nautinnon merkitys etnografiassaby Gennady Kurushin (AntroBlogi) on 1.12.2022
Mitä merkitystä hauskanpidolla, aistillisuudella ja nautinnolla on etnografisessa kenttätyössä? Antropologi Siru Auran esikoisromaani Myötäjäiset haastaa kaikkivoipaisen sankaritutkijan […]
- Emilia Suomalainen ja Jani Lukkarinen: Liikennepolitiikkaan tarvitaan kokonaiskuvaby Ratkaisuja-blogi on 17.11.2022
Liikenteen päästöjä tulee leikata rajusti jo tällä vuosikymmenellä. Käynnissä on kuitenkin monia kestävyys- ja ilmastotavoitteiden vastaisia trendejä, kuten citymaastureiden yleistyminen, […]
- Berliinin arabivaikutteet eivät ole uhkaby Liina Mustonen (AntroBlogi) on 16.11.2022
Arabilaisuudesta kirjoitettaessa olisi syytä tarkastella, kuinka Lähi-idän kulttuurivaikutteet ovat osa Berliiniä. Kaikki arabit tai maahanmuuttajat eivät ole muslimeja, eivätkä kaikki […]
- Iranin naiset vaativat vapaata elämääby Zahra Edalati (AntroBlogi) on 9.11.2022
Iranissa naisten liikehdintä on tehnyt hunnusta vastarinnan välikappaleen. He ovat sytyttäneet huntujansa tuleen ja vaatineet itsemääräämisoikeutta kehoihinsa. Naisten tasa-arvoliike ei […]
- Iranian Women ask for ‘Life’ and ‘Freedom’by Zahra Edalati (AntroBlogi) on 9.11.2022
The veil has become a tool for resistance in Iran. Women set their veils on fire and demand self-determinacy over their bodies. The movement is not against religion. However, whenever women in Iran […]
- Kaisa Korhonen-Kurki ja Susanna Horn: Kestävyysmurrosta voidaan kiihdyttää pienilläkin muutoksilla vipuvaikutuskohdissaby Ratkaisuja-blogi on 3.11.2022
Vipuvaikutuskohdat ovat monimutkaisten järjestelmien, kuten esimerkiksi energia- ja kierrätysjärjestelmien kohtia, joissa tapahtuvat pienetkin muutokset voivat saada aikaan perustavanlaatuisia […]
- Tietokirja: Ilmastonmuutos olisi hoidettavissa, jos vain toimisimmeby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 23.10.2022
Keskityn nyt lokakuussa lukemaan luontokatoa sivuavia kirjoja ja raportoimaan niistä tähän blogiin. Ensimmäisenä ehdin esitellä Mari Pihlajaniemen Olipa kerran Pohjola -tietokirjan. Nyt […]
- Taru Peltola, Kati Pitkänen ja Elli Schubin: Miten halu hankkia uutta voitaisiin kääntää haluksi huolehtia vanhasta?by Ratkaisuja-blogi on 14.10.2022
Uskomme, että nostamalla esiin ihmisiä, jotka osaavat ja viitsivät pitää huolta tavaroistaan, voidaan murtaa kertakäyttöisyyden ja jatkuvan kuluttamisen ihannetta. Tavarahoivan arvostus voi […]
- Tietokirja: ”Nerokas” ihmiskunta suojelee lajeja yhdellä kädellä ja hävittää toisellaby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 13.10.2022
WWF julkaisi juuri kahden vuoden välein tehtävän Elävä planeetta -raporttinsa. Sen antama tilannekuva maapallon luonnosta on järkyttävä. Vuosien 1970 ja 2018 välillä selkärankaisten […]
- Yleistajuinen tietokirjallisuus on tärkeä kirjallisuudenlajiby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 2.10.2022
Mihin kaikkeen yleistajuisesta tietokirjasta on? Käynnissä oleva debatti on keskittynyt paljolti korostamaan eroja tietokirjallisuuden eri lajien välillä. Keskustelu on ollut melko mustavalkoista […]
- Marja Salo ja Laura Salmivaara: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kulutuksen nopeaa muutostaby Ratkaisuja-blogi on 27.9.2022
Arjen sujuvuutta ja energian ja tavaroiden saatavuutta ovat viime aikoina heilauttaneet nykysukupolville ennennäkemättömät kriisit: koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota. Ilmasto- ja […]
- Tutkijat kirjoittavat hyviä tietokirjoja, mutta tukea on tarjolla vain pyhän hengen verranby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 27.9.2022
Miksi viihteellisesti kirjoitettu, aihettaan hyvin pintapuolisesti käsittelevä tietokirja kiinnostaa, mutta perinpohjaisemmat tietoteokset saavat vain murto-osan tästä huomiosta? Tätä jotkut […]
- Viihteelliselläkin tietokirjalla on paikkansa ja arvonsaby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 24.9.2022
Mitä lisäarvoa populaari tietokirjallisuus voi tuoda tiedonjulkaisemisen maailmaan? Tätä olen pohtinut viime päivät, kun olen seurannut Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset […]
- Älkää unohtako: tiede voi vaikuttaa yhteiskuntaan myös huonolla tavallaby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 17.9.2022
On syksyn kiivain apurahasesonki. Tutkijat käyttävät työajastaan viikkoja ja kuukausia siihen, että he hakevat rahoitusta työlleen. Koneen säätiön haku päättyi juuri, Suomen Akatemian haku […]
- Tapio Reinikainen ja Nufar Finel: On syytä juhlia otsonikerroksen suojelun 35-vuotisia saavutuksia – taustalla on myös mustia pilviäby Ratkaisuja-blogi on 16.9.2022
Otsonikerroksen suojelun kansainvälisen yhteistyön, Montrealin pöytäkirjan, saavutuksia juhlitaan 16 syyskuuta. Otsonikerros suojelee maanpintaa liialliselta ultraviolettisäteilyltä. […]
- Johan Bäckman ja hyvä tieteellinen käytäntöby Tiina Raevaara (Tarinoita tieteestä) on 15.9.2022
Oikeussosiologian ja kriminologian dosentti Johan Bäckman on toiminut vuosia ”Suomi-asiantuntijana” Venäjän mediassa ja antanut siellä valheellisia ja harhaanjohtavia lausuntoja esimerkiksi […]
- Maria Kämäri ja Anna-Kaisa Ronkanen: Loikkaus kestävään vesivarojen käyttöön on mahdollista digitaalisen kaksosen avullaby Ratkaisuja-blogi on 1.9.2022
Valuma-alueen digitaalinen tieto kannattaa koota valuma-alueen ”digitaaliseksi kaksoseksi”. Digitaalinen kaksonen sisältää esimerkiksi kaukokartoitustietoa, tekoälyä, kansalaishavaintoja ja […]
- Jari Lyytimäki: Ympäristönsuojelun kestävyystarinoissakin on riskinsäby Ratkaisuja-blogi on 16.8.2022
Tarinoiden voima on syytä tunnistaa ja valjastaa se nykyistä paremmin kestävyysratkaisujen moottoriksi. Mahdollisuuksien ohella pitää kuitenkin tunnistaa myös riskit. Olosuhteiden muuttuessa ja […]
- Mika Marttunen ja Miika Kajanus: Miten Ukrainan sota vaikuttaa maankäyttösektorin ilmastotoimiin?by Ratkaisuja-blogi on 23.6.2022
Venäjän hyökättyä Ukrainaan huoltovarmuus, energiaturvallisuus ja ruokaturva ovat korostuneet aivan uudella tavalla. Hallitus on linjannut, että ilmastotoimenpiteitäkin toteutetaan […]
| All rights reserved © 2020 | Aikavaellus – Time Trek | Design Jarmo Korteniemi |