Matti Räsänen

 

Maapallo on dynaaminen planeetta. Maapallon pintaosan kuori on uudistunut maan historian kuluessa mannerliikuntojen vuoksi jatkuvasti. Uudistumisen mahdollistavat maan vaipan yläosan plastiset konvektiovirtaukset, jotka kuljettavat mantereita. Toisin on esimerkiksi Kuussa, jossa ei ole mannerliikuntoja ja jonka pinta uudistuu vain meteoriittitörmäysten kautta. Maapallo kuorineen on kuin omena, jonka haavat kuoren arpikudos korjaa. Kuu sen sijaan on kuin kova golfpallo, joka ei meteoriittien iskuista muutu paljon miksikään.

Maapallon 4,6 miljardia vuotta pitkä menneisyys kiinteänä planeettana ei ole kuoren uudistumisen vuoksi tallentunut millekään maapallon alueelle yhtenäisenä kerrossarjana. Eri ikäiset geologiset kerrostumat sijaitsevat sirpalemaisesti hajallaan ympäri maapallon pintaa. Vanhin tunnettu merenpohja on vain 200 miljoonaa vuotta vanhaa, kun taas maankuoren vanhimmat ajoitetut kivilajit ovat 4.2 miljardin vuoden ikäisiä. Maapallon pitkä historia on koottu näistä kerrostumien sirpaleista ja geologit ovat rakentaneet geologista aikataulua kansainvälisenä yhteistyönä jo 150 vuoden ajan.

Geologisen aikataulun rakentamisprosessin yhteydessä, eri puolilta maapalloa havainnoitujen geologisten kerrostumien ajoitustulosten ja niiden usein sisältämän biologisen informaation – fossiilien- perusteella, kerrostumat on asetettu ikänsä mukaiseen järjestykseen. Tämä on ollut ja on yhä edelleen maailman suurin palapeli, jossa palaset pyritään asettamaan oikeaan ikäjärjestykseen.

Maapallon kehityshistorian hahmottamisen helpottamiseksi käsittämättömän pitkä 4 600 miljoonan vuoden aika (Deep Time) on jaettu ajanjaksoiksi. Eoneiksi, maailmankausiksi, kausiksi ja ajoiksi. Tämä vastaa sitä hahmottelua minkä koululainen tai kuka tahansa ihminen tekee henkilöhistoriastaan. Moni hahmottaa oman historiansa esikouluaikana, peruskouluaikana, lukioaika tai Suomen historian: Ruotsin vallan aikana, autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan aikana ja Suomen itsenäisyyden aikana.

Maapallon kehityshistorian kaukaisin aika tunnetaan heikoimmin, koska suuri osa sen kerrostumista on syntynsä jälkeen tuhoutunut maapallon kuoren uudistuessa. Tämän vuoksi aika hadeeisen eonin alusta 4,6 miljardia vuotta sitten aina proterotsooisen eonin kryogeenikauden alkuun 850 miljoonaa vuotta sitten, on mekaanisesti jaettu suurin piirtein samanmittaisiin muutaman sadan miljoonan vuoden jaksoihin. Makroskooppisen elämän synnyn jälkeen ediakarakauden alusta 635 miljoonaa vuotta sitten elämän ja eliökunnan kehitys on lähes täysin määrännyt ajanjaksojen luokittelun. Tältä elämän ja maapallon historian nuoremmalta osalta aikataulu ja sen ajanjaksot siis heijastelevat pääasiassa maapallon elämän polveilevaa kehitystä, monimuotoistumista, nopeita lajiutumistapahtumia, meteoriittiiskuja ja niiden jälkeisiä eliöstön massatuhoja ja monia muita mullistuksia, joiden tarkat syyt eivät aina ole täysin tiedossamme.

Geologisen aikataulun nimistö vaikuttaa monimutkaiselta ja vaikealta. Se on kuitenkin pitkän kehityksen ja harkinnan tulosta. Eri ajanjaksot kuten kambrikausi (Cambrian Period) ja moskovan aika (Moskovian age) ovat saaneet pääasiassa nimensä niiden paikkakuntien mukaan mistä tämän ajan kerrossarjat on maastosta kuvattu. Kambrikausi Walesin latinalaisen nimen Cambria mukaan ja Moskovan aika Venäjän pääkaupungin Moskovan mukaan.

Kansainvälinen geologinen unioni (IUGS) ylläpitää ja päivittää geologista aikataulua jatkuvasti ja se tarkentuu koko ajan tutkimuksen tuottaessa tarkentunutta tietoa maapallon kehityshistoriasta.